ASIAKKAAN ÄÄNI PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ

Abstract

Saarijärven kaupunki sekä Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat muodostavat Perusturvaliikelaitos Saarikan. Liikelaitoksen perustamisvuonna 2009 käynnistettiin Selvillä Saarikassa-hanke yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin tavoitteena oli kehittää alueelle toimiva päihdepalvelumalli. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää päihdepalveluja käyttävien asiakkaiden kokemuksia palveluista sekä löytää heidän ehdotuksiaan palvelujen kehittämiseksi sekä saada asiakkaan ääni kuuluviin niin, että päihdepalvelut kehittyisivät entistä asiakaslähtöisemmiksi palveluiksi.

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Haastattelimme Saarijärvellä asuvia päihdekuntoutujia ja menetelmänä käytimme teemahaastattelua. Asiakkaiden haastattelut teimme 2011 alkuvuodesta. Analysoimme tutkimustyömme aineiston induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysimenetelmän avulla.

Haastateltavien kokemukset päihdepalveluista liittyivät keskeisesti saatuun kohteluun ja vuorovaikutukseen, vertaisryhmästä saatuun tukeen tai siihen liittyvään negatiivissävyiseen kokemukseen,säännöllisen tukitoiminnan merkitykseen elämässä sekä palvelujärjestelmän toimintatapaan. Lisäksi päihdepalveluista saadut kokemukset vaikuttivat vahvasti elämänhallinnan kokemiseen. Saamamme kehittämisehdotukset liittyivät muun muassa päihdeasiakkaan yksilölliseen, kiireettömään ja aitoon kohtaamiseen sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumiseen. Kehittämisehdotuksena tuli esille myös asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeiden entistä parempi huomiointi, jotta palvelut toteutuisivat mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti. Asiakkaalla on hyvä olla myös tuki- tai yhdyshenkilö esimerkiksi kuntoutuksen ohjaaja, joka toimisi palvelujärjestelmässä asiakkaan etuja ajaen koko kuntoutusprosessin ajan.

Jatkotutkimuksen aiheina ehdotamme tutkimuksen uusimista myöhemmin ja palautteen keräämistä päihdepalveluista asiakkailta ja heidän omaisiltaan.

Saarikka is a basic security public service functioning within five municipalities in Central Finland:the town of Saarijärvi and the municipalities of Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, and Kyyjärvi. In 2009, the foundation year of the basic security public service, a cooperative project Selvillä Saarikassa was launched in cooperation with Jyväskylä University of Applied Scieces. The aim of the project was to develop a new operational model for substance abuser services in the area. The purpose of the present thesis was to report the clients’ experiences on the services of Saarikka and utilise their suggestions for improving the services and making the clients’ voices heard when developing the substance abuser services to be more client-oriented.

The present thesis was a qualitative survey. We interviewed substance abuse rehabilitees living in Saarijärvi during their rehabilitation process and the data were collected by theme interviews. The client interviews were conducted in early 2011. The data were analysed by using inductive i.e. databased content analysis.

The interviewees’ experiences on intoxicant services were closely connected with the way they had been treated, with the experienced interaction, with the peer group support or the negative experiences on peer support, with the importance of regular support actions in their lives, and with the functionality of the service system.In addition, the experiences on the substance abuser services had a strong effect on the way the rehabilitees’ felt about their life management. The suggestions we received for improving the services emphasized, among other things, the importance of individual, unhurried and genuine client encounters, implementing an organized and purposeful treatment and rehabilitation system. Among the development suggestions was also making the services more responsive to the client’s needs for service and rehabilitation, so that the services would be as client-oriented and well-scheduled as possible. It would be advantageous to the client to have a support and liaison person, for instance a rehabilitation counsellor, who would act in the client’s best interests in the system during the whole rehabilitation process.

As topics for further research, we suggest this survey to be repeated later and the feedback concerning the substance abuse services to be collected from the clients and their families.