Kliiniseen tutkimukseen sitoutumiseen liittyvät tekijät : narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Ketola, Oskari; Valjakka, Aleksi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102041943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102041943
Tiivistelmä
Lääketieteessä on olemassa paljon asioita, joista ei ole kattavaa tieteellistä näyttöä. Jotta kyetään luomaan mahdollisimman hyviä hoitokäytäntöjä, on välttämätöntä tehdä kliinistä tutkimusta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät edistävät ja rajoittavat terveydenhuollon ammattilaisten sitoutumista kliinisen tutkimuksen tiedonkeruun toteuttamiseen. Lisäksi selvitettiin, miten kliiniseen tutkimukseen sitoutumista voitaisiin parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona työssä käytettiin aihetta käsitteleviä kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleja. Aineisto haettiin kansainvälisistä artikkelitietokannoista. Aineistohaun perusteella voitiin todeta, että opinnäytetyössä käsiteltävää aihetta on tutkittu rajallisesti. Haun ja sisällön arvioinnin perusteella löytyi 9 artikkelia varsinaiseen analyysiin.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin useita yksilö- että organisaatiotasolla vaikuttavia tekijöitä. Sitoutumista edistäviksi tekijöiksi tunnistettiin tutkimuskysymyksen kiinnostavuus, osallistujan näkemys siitä, että osallistuminen tutkimuksen toteuttamiseen on potilaiden eduksi, aikaisempi kokemus kliiniseen tutkimukseen osallistumisesta sekä tutkimusorganisaation vakiintuneisuus.
Sitoutumista rajoittaviksi tekijöiksi kaikilla ammattilaisilla tunnistettiin puutteellinen koulutus osallistua tutkimuksen toteuttamiseen, riittämätön palkitseminen osallistumisesta sekä liian vähäinen tutkimushenkilökunta. Lääkäreillä rajoittaviksi tekijöiksi tunnistettiin lisäksi huoli tutkimuksen negatiivisesta vaikutuksesta potilas-lääkärisuhteeseen, kliinisen päätäntävallan rajoittuminen sekä epävarmuus tutkittavan intervention paremmuudesta.
Henkilöstön sitoutumista lisääviksi tekijöiksi tunnistettiin tutkimusmyönteinen ilmapiiri, kahdensuuntainen kommunikaatio tutkimusorganisaation eri tasojen välillä sekä organisaation työkuorman ja aikataulutuksen ymmärtäminen. Kliiniseen tutkimukseen sitoutumiseen liittyviä tekijöitä voidaan pyrkiä tunnistamaan ennalta pilottitutkimuksella, ennen varsinaisen laajamittaisen tutkimuksen aloittamista.
Kirjallisuuskatsauksen perustuen voidaan todeta sitoutumista kliiniseen tutkimukseen osallistumiseen edistävien ja rajoittavien tekijöiden olevan yksilötason tekijöitä, kun osallistumista parantavat tekijät ovat taas organisaatiotason tekijöitä. Aihe vaatii vielä lisää tarkastelua, jotta voidaan selvittää miten tulokset ovat sovellettavissa suomalaisessa terveydenhuollossa. There are a lot of things in medicine for which there is no comprehensive scientific evidence. To be able to establish the best possible treatment practices, it is necessary to carry out clinical research. The purpose of this thesis was to find out which factors promote health care professionals' participation in clinical trial data collection and which factors limit participation in data collection. In addition, it was investigated how commitment to clinical trial could be improved.
The study was conducted as a narrative literature review. International peer-reviewed articles on the subject were used as material for the literature review. The material was retrieved from international article databases. Based on the search, it could be stated that the topic covered in the thesis has been studied on a limited basis. From the articles found based on the search, 9 articles were selected for the actual analysis based on the content evaluation.
The literature review identified several factors at individual and organizational level that are related to engagement to clinical research. The perceived importance of the research question, the participants’ view that research is for the benefit of patients, previous experience of participating in clinical trial, and the established organization were identified as factors promoting commitment.
Insufficient training in the conduct of the study, insufficient remuneration for participation, understaffing of research personnel and possible costs of participation in the study were identified as barriers to engagement for all healthcare professionals. Physicians also identified concerns about the negative impact of the study on the patient-physician relationship, limitations to clinical decision-making, and uncertainty about the superiority of the intervention under study.
Based on the literature review, it can be concluded that factors promoting and limiting engagement to participation in a clinical trial are individual level factors, while the factors that improve participation are organizational level factors. The topic still needs further evaluation to find out how the results are applicable to Finnish health care setting.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona työssä käytettiin aihetta käsitteleviä kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleja. Aineisto haettiin kansainvälisistä artikkelitietokannoista. Aineistohaun perusteella voitiin todeta, että opinnäytetyössä käsiteltävää aihetta on tutkittu rajallisesti. Haun ja sisällön arvioinnin perusteella löytyi 9 artikkelia varsinaiseen analyysiin.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin useita yksilö- että organisaatiotasolla vaikuttavia tekijöitä. Sitoutumista edistäviksi tekijöiksi tunnistettiin tutkimuskysymyksen kiinnostavuus, osallistujan näkemys siitä, että osallistuminen tutkimuksen toteuttamiseen on potilaiden eduksi, aikaisempi kokemus kliiniseen tutkimukseen osallistumisesta sekä tutkimusorganisaation vakiintuneisuus.
Sitoutumista rajoittaviksi tekijöiksi kaikilla ammattilaisilla tunnistettiin puutteellinen koulutus osallistua tutkimuksen toteuttamiseen, riittämätön palkitseminen osallistumisesta sekä liian vähäinen tutkimushenkilökunta. Lääkäreillä rajoittaviksi tekijöiksi tunnistettiin lisäksi huoli tutkimuksen negatiivisesta vaikutuksesta potilas-lääkärisuhteeseen, kliinisen päätäntävallan rajoittuminen sekä epävarmuus tutkittavan intervention paremmuudesta.
Henkilöstön sitoutumista lisääviksi tekijöiksi tunnistettiin tutkimusmyönteinen ilmapiiri, kahdensuuntainen kommunikaatio tutkimusorganisaation eri tasojen välillä sekä organisaation työkuorman ja aikataulutuksen ymmärtäminen. Kliiniseen tutkimukseen sitoutumiseen liittyviä tekijöitä voidaan pyrkiä tunnistamaan ennalta pilottitutkimuksella, ennen varsinaisen laajamittaisen tutkimuksen aloittamista.
Kirjallisuuskatsauksen perustuen voidaan todeta sitoutumista kliiniseen tutkimukseen osallistumiseen edistävien ja rajoittavien tekijöiden olevan yksilötason tekijöitä, kun osallistumista parantavat tekijät ovat taas organisaatiotason tekijöitä. Aihe vaatii vielä lisää tarkastelua, jotta voidaan selvittää miten tulokset ovat sovellettavissa suomalaisessa terveydenhuollossa.
The study was conducted as a narrative literature review. International peer-reviewed articles on the subject were used as material for the literature review. The material was retrieved from international article databases. Based on the search, it could be stated that the topic covered in the thesis has been studied on a limited basis. From the articles found based on the search, 9 articles were selected for the actual analysis based on the content evaluation.
The literature review identified several factors at individual and organizational level that are related to engagement to clinical research. The perceived importance of the research question, the participants’ view that research is for the benefit of patients, previous experience of participating in clinical trial, and the established organization were identified as factors promoting commitment.
Insufficient training in the conduct of the study, insufficient remuneration for participation, understaffing of research personnel and possible costs of participation in the study were identified as barriers to engagement for all healthcare professionals. Physicians also identified concerns about the negative impact of the study on the patient-physician relationship, limitations to clinical decision-making, and uncertainty about the superiority of the intervention under study.
Based on the literature review, it can be concluded that factors promoting and limiting engagement to participation in a clinical trial are individual level factors, while the factors that improve participation are organizational level factors. The topic still needs further evaluation to find out how the results are applicable to Finnish health care setting.