Terapeuttinen harjoittelu hoitotyöntekijöiden alaselkäkivun hoidossa
Dottin, Heini; Mikkonen, Henna (2011)
Dottin, Heini
Mikkonen, Henna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120216993
Tiivistelmä
Alaselkäkipua kokee jossakin vaiheessa elämäänsä jopa 60-85 % ihmisistä. Noin kuudella prosentilla kipu kroonistuu eli kestää yli kolme kuukautta. Suurin osa alaselkäkivuista on epäspesifiä eli kivun tarkkaa syytä ei tiedetä. Selkäkivun riskitekijöitä ovat esimerkiksi fyysisesti raskas työ ja selän instabiliteetti. Hoitajien työssä merkittävä riskitekijä on toistuvat potilasnostot.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ohjata terapeuttisia harjoitteita kahdeksalle Kivipuron hoitohenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. Tarkoituksena oli, että he omaksuisivat ohjatun terapeuttisen harjoittelun myötä kehonhallintaa ja siten alaselkäkivun intensiteetti sekä kivun aiheuttama toiminnallinen haitta vähenisivät.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten terapeuttiset harjoitteet muuttavat kroonisen epäspesifin alaselkäkivun intensiteettiä ja kivun tuomaa toiminnallista haittaa sekä lihasvoimia.
Ohjasimme hoitajille viiden viikon intensiivisen ohjatun harjoittelujakson aikana kaksi kertaa viikossa terapeuttisia harjoitteita. Tämän jälkeen seurasi 10 viikkoa kestävä omatoiminen harjoittelujakso kirjallisine ohjeineen.
Teimme hoitajille alku-, väli- ja lopputestauksen, johon valitsimme Invalidisäätiön selän suoritustestistöstä neljä testiä. Syvien vatsalihasten aktivoitumista testasimme Stabilizer-mittarilla. Lisäksi hoitajat täyttivät Oswestryn kyselylomakkeen ja merkitsivät VAS-kipujanalle, kuinka voimakkaana he kokivat kipunsa.
Alaselkäkivun intensiteetti ja alaselkäkivun aiheuttama toiminnallinen haitta vähenivät enemmän viiden viikon intensiivisellä harjoittelujaksolla, kuin 10 viikon omatoimisella harjoittelujaksolla. Lihasvoimien lisääntymisessä tapahtui yhtä paljon muutoksia viiden viikon intensiivisellä harjoittelujaksolla, kuin 10 viikon omatoimisella harjoittelujaksolla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ohjata terapeuttisia harjoitteita kahdeksalle Kivipuron hoitohenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. Tarkoituksena oli, että he omaksuisivat ohjatun terapeuttisen harjoittelun myötä kehonhallintaa ja siten alaselkäkivun intensiteetti sekä kivun aiheuttama toiminnallinen haitta vähenisivät.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten terapeuttiset harjoitteet muuttavat kroonisen epäspesifin alaselkäkivun intensiteettiä ja kivun tuomaa toiminnallista haittaa sekä lihasvoimia.
Ohjasimme hoitajille viiden viikon intensiivisen ohjatun harjoittelujakson aikana kaksi kertaa viikossa terapeuttisia harjoitteita. Tämän jälkeen seurasi 10 viikkoa kestävä omatoiminen harjoittelujakso kirjallisine ohjeineen.
Teimme hoitajille alku-, väli- ja lopputestauksen, johon valitsimme Invalidisäätiön selän suoritustestistöstä neljä testiä. Syvien vatsalihasten aktivoitumista testasimme Stabilizer-mittarilla. Lisäksi hoitajat täyttivät Oswestryn kyselylomakkeen ja merkitsivät VAS-kipujanalle, kuinka voimakkaana he kokivat kipunsa.
Alaselkäkivun intensiteetti ja alaselkäkivun aiheuttama toiminnallinen haitta vähenivät enemmän viiden viikon intensiivisellä harjoittelujaksolla, kuin 10 viikon omatoimisella harjoittelujaksolla. Lihasvoimien lisääntymisessä tapahtui yhtä paljon muutoksia viiden viikon intensiivisellä harjoittelujaksolla, kuin 10 viikon omatoimisella harjoittelujaksolla.