Sykettä elämään : sykevälivaihteluun perustuvan kuntotestin luotettavuuden arviointi
Brenner, Kristina; Korhonen, Antti-Ville; Laakso, Niina (2011)
Brenner, Kristina
Korhonen, Antti-Ville
Laakso, Niina
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116791
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Firstbeat Tecnologies Oy:n julkaiseman kuntotestin reliabiliteettia eri suoritusolosuhteissa; juoksumatolla, juoksuradalla ja maastossa. Mittari pystyy huomioimaan korkeuden muutoksien vaikutuksen nopeuteen, joten testi on mahdollista suorittaa vaihtelevissa suoritusolosuhteissa (Firstbeat Technologies Oy 2010). Tämä helpottaa kuntoilijan aerobisen kunnon arviointia ja sen kehittymisen seurantaa. On kuitenkin hyvä saada lisää tietoa siitä, vaikuttavatko erilaiset testiolosuhteet testin antamiin tuloksiin.
Tutkimusryhmä koostui alle 45-vuotiaista miehistä (n=16), jotka olivat aktiivisuustasoltaan kuntoilijoita. Aineisto kerättiin toteuttamalla tutkimusjoukolle suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi ja kolme Firstbeat-kuntotestiä edellä mainituissa olosuhteissa. Mittarina käytettiin Suunto t6-sykemittaria ja siihen kuuluvaa sykepantaa sekä nopeutta mittaavaa foot POD:ia. Reliabiliteettia tutkittiin tilastollisin menetelmin vertailemalla juoksumatolla tehdyn suoran maksimaalisen hapenottokyvyn testin tuloksia Firstbeat-kuntotestien antamiin tuloksiin sekä analysoimalla Firstbeat-kuntotestien tuloksia keskenään.
Kaikkien testien tulosten välillä havaittiin positiivinen erittäin korkea korrelaatio. Vertailtaessa Firstbeat-testien luotettavuutta suhteessa suoraan VO2max-testiin todettiin tilastollisesti merkitsevä ero suoran VO2max-testin ja juoksumatolla toteutetun Firstbeat-testin välillä (p=0,027). Firstbeat-testien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0,618).
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Firstbeat-kuntotesti aliarvioi, mutta antaa suhteellisen tarkan arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä eri suoritusolosuhteissa. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä, jonka mukaan Firstbeat-testien toistettavuus on hyvä. Tarkan maksimaalisen hapenottokyvyn arvion saavuttamiseksi tarvitaan tarkkaa arvio oikeasta maksimisykkeestä. Tutkimuksen tulokset antavat viitettä siitä, että foot POD tulisi aina kalibroida erikseen juoksumatolla suoritettavaa testiä varten. Suuremman otosryhmän jatkotutkimuksille on tarvetta.
Tutkimusryhmä koostui alle 45-vuotiaista miehistä (n=16), jotka olivat aktiivisuustasoltaan kuntoilijoita. Aineisto kerättiin toteuttamalla tutkimusjoukolle suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi ja kolme Firstbeat-kuntotestiä edellä mainituissa olosuhteissa. Mittarina käytettiin Suunto t6-sykemittaria ja siihen kuuluvaa sykepantaa sekä nopeutta mittaavaa foot POD:ia. Reliabiliteettia tutkittiin tilastollisin menetelmin vertailemalla juoksumatolla tehdyn suoran maksimaalisen hapenottokyvyn testin tuloksia Firstbeat-kuntotestien antamiin tuloksiin sekä analysoimalla Firstbeat-kuntotestien tuloksia keskenään.
Kaikkien testien tulosten välillä havaittiin positiivinen erittäin korkea korrelaatio. Vertailtaessa Firstbeat-testien luotettavuutta suhteessa suoraan VO2max-testiin todettiin tilastollisesti merkitsevä ero suoran VO2max-testin ja juoksumatolla toteutetun Firstbeat-testin välillä (p=0,027). Firstbeat-testien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0,618).
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Firstbeat-kuntotesti aliarvioi, mutta antaa suhteellisen tarkan arvion maksimaalisesta hapenottokyvystä eri suoritusolosuhteissa. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä, jonka mukaan Firstbeat-testien toistettavuus on hyvä. Tarkan maksimaalisen hapenottokyvyn arvion saavuttamiseksi tarvitaan tarkkaa arvio oikeasta maksimisykkeestä. Tutkimuksen tulokset antavat viitettä siitä, että foot POD tulisi aina kalibroida erikseen juoksumatolla suoritettavaa testiä varten. Suuremman otosryhmän jatkotutkimuksille on tarvetta.