Maarianhaminan kaupungin vanhainkodin asukkaiden ravitsemustila vuosina 2009-2010

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen ravitsemustila Maarianhaminan kaupungin vanhainkodin, Trobergshemmetin, asukkailla oli vuosina 2009 ja 2010. Lisäksi tarkasteltiin oliko ravitsemustiloissa tapahtunut muutoksia edellä mainittujen vuosien aikana. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja tutkimustulokset esitettiin numeraalisessa muodossa. Tutkimuksessa saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään ravitsemushoidon kehittämisessä Trobergshemmetissä ja tavoitteena on ravitsemushoidon avulla parantaa asukkaiden elämänlaatua. Opinnäytetyön aineistoon valittiin Trobergshemmetin 60 asukkaasta 34 asukkaan MNA-mittaustulokset vuodelta 2009 ja 2010. Kohderyhmän keski-ikä oli vuonna 2009 86,7 vuotta. Miesten keski-ikä oli 84,8 vuotta ja naisten 87,5 vuotta, heistä naisia oli 70 % (24/34) ja miehiä 30 % (10/34). Aineistoon käytetyt kahden mittauskerran MNA-lomakkeet oli täytetty syyskuussa 2009 ja 2010 Trobergshemmetin hoitohenkilökunnan toimesta, joten käytössä oli sekundaarinen aineisto. Tilastollinen analyysi tehtiin laskemalla muuttujien frekvenssit sekä prosenttijakautumat. Tulokset taulukoitiin Word 2010-ohjelmalla siten, että MNA-testin vastauksista ja vastaajien määristä laadittiin taulukot. Opinnäytetyöhön tehty selvitys osoitti, että ravitsemustiloissa on tapahtunut muutoksia. Hyvä ravitsemustila oli useammalla asukkaalla vuonna 2010 kuin vuonna 2009 ja aliravitsemusriskissä olevien määrä oli pienempi vuoden 2010 mittauksessa kuin vuotta aikaisemmin. Aliravitsemustila oli kuitenkin lisääntynyt 18 %:sta 26 %:iin vuoden aikana. Aliravitsemuksen määrä suhteessa kohderyhmän kokoon on merkittävä ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella pelkät MNA-mittaukset eivät vielä riitä takaamaan asukkaiden hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemustilan mittauksia tarvitaan ja ravitsemushoidon kehittämistä on jatkettava. Lisäksi ravitsemustilan dokumentointiin ja ravitsemushoitosuunnitelmaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Hoitohenkilökunnan tulisikin saada lisäkoulutusta vanhusten ravitsemukseen liittyvistä erityispiirteistä, jotta he osaisivat paremmin tunnistaa virheravitsemustilat. Oikealla ravitsemusneuvonnalla ja – hoidolla voidaan ehkäistä vanhusten aliravitsemusta varhaisessa vaiheessa ja parantaa heidän toimintakykyä ja elämänlaatua.

The aim of this thesis is to examine the nutritional status of the residents in the city of Mariehamns nursing home of Trobergshemmet during 2009-2010. Furthermore the objective was also to find out if any changes had occurred in the nutritional statuses of the residents during the previously mentioned time period. The thesis was based on quantitative research and the results are presented numerically. The research findings will be used in developing the nutritional care in the Trobergshemmet with the objective of improving the residents’ quality of life through nutrition. The data for the research was chosen from 34 of 60 residents’ MNA-measurements in 2009 and 2010. The average age of the focus group for year 2009 was 87.6 years. The average age for men was 84.8 years and for women 87.5 years. The focus group consisted of 70% of women (23/34) and 30% of men (10/34). The data set used in the thesis was secondary since the staff of the Trobergshemmet filled in the MNA measurement forms in September 2009 and 2010. The statistical analysis was conducted by calculating the frequencies of the variables and the distribution of the percentages. The results, the MNA responses and the number of the respondents were tabulated into a table by using Word 2010. The research indicated that there have been changes in the nutritional statuses. In 2010 more residents had a good nutritional status in comparison to year 2009 and furthermore the number of residents in risk of malnutrition was reduced in year 2010. However malnutrition had increased from 18 % to 26 % within one year. The degree of malnutrition in relation to the focus group was significant and it requires special attention. According to this thesis the mere MNA-measurements do not guarantee the residents’ good nutritional status. There is a need to continue the measuring of the nutritional status and the development of the nutritional care. Additionally more attention is required to the documentation of the nutritional status and the nutritional care planning. The nursing staff should receive further training in regards to the specific features of the geriatric nutrition to ensure the recognition of the incorrect nutritional status. With the correct nutritional guidance and care the malnutrition of the elderly can be prevented in an early stage and also their quality of life and their ability to function in their everyday lives can be improved.