Verkko-opetusosaamisen koulutustarvekartoitus ammattikorkeakoulussa
Kemppainen, Sirpa (2011)
Kemppainen, Sirpa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116686
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen opettajien verkko-opetusosaamista sisäisen täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Työn tavoitteena oli tutkia millaista täydennyskoulutusta ammattikorkeakoulun opettajat tarvitsevat verkko-opetuksen toteuttamiseksi sekä kehittyäkseen verkko-opetuksen osaajina ja -asiantuntijoina.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen osa laajempaa sisäisen täydennyskoulutuksen kehittämistoimintaa, joten perustellusti tätä tutkimusta voidaan pitää tutkimuksellisen kehittämistoiminnan osana. Keskeisinä käsitteinä ovat osaaminen ja verkko-opetus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista (kysely) ja kvalitatiivista (eläytymismenetelmä) tutkimusotetta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opettajien tämänhetkinen verkko-opetusosaaminen opettajien itsensä arvioimina. Eläytymismenetelmällä opettajat kertoivat, kuinka he käyttävät tieto- ja viestintätekniikka vuonna 2016. Lisäksi tutkimusosiossa suoritettiin kevyt analysointi kevään 2011 opiskelijakyselyn tuloksista, jolloin työhön saatiin mukaan myös opiskelijoiden näkemystä verkko-opetuksesta.
Opettajan osaamiseen vaikuttavista tekijöistä on tässä työssä tarkasteltu työelämäosaamista ja asiantuntijuuden kehittymistä, koska ammattikorkeakoulu on asiantuntijaorganisaatio. Verkko-opetukseen vaikuttavia tekijöitä ovat opettajan oppimiskäsitykset ja opettajan käyttämät opetusmenetelmät, opettajan oppimisprosessin tuntemus sekä opettajan kyky hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukena. Edellä mainitut tekijät yhdessä työelämäosaamisen kanssa muodostavat verkko-opetusosaamisessa vaadittavia taitoja.
Kokonaisuudessaan opettajien verkko-opetusosaaminen on kohtalaisella tasolla. Tutkimustuloksista ilmenee, että opettajat tarvitsevat edelleen niin teknistä kuin verkkopedagogistakin koulutusta. Koulutusten tulisi kuitenkin painottua enemmän pedagogiselle puolelle niin, että opettajat saisivat konkreettisia esimerkkejä siitä kuinka tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa.
Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää verkko-opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ja opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelijat kaikissa organisaatioissa. Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää myös opettajien täydennyskoulutuksessa koulutusmateriaalina ja itsenäisenä verkko-opetuksen kertausmateriaalina.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen osa laajempaa sisäisen täydennyskoulutuksen kehittämistoimintaa, joten perustellusti tätä tutkimusta voidaan pitää tutkimuksellisen kehittämistoiminnan osana. Keskeisinä käsitteinä ovat osaaminen ja verkko-opetus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista (kysely) ja kvalitatiivista (eläytymismenetelmä) tutkimusotetta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opettajien tämänhetkinen verkko-opetusosaaminen opettajien itsensä arvioimina. Eläytymismenetelmällä opettajat kertoivat, kuinka he käyttävät tieto- ja viestintätekniikka vuonna 2016. Lisäksi tutkimusosiossa suoritettiin kevyt analysointi kevään 2011 opiskelijakyselyn tuloksista, jolloin työhön saatiin mukaan myös opiskelijoiden näkemystä verkko-opetuksesta.
Opettajan osaamiseen vaikuttavista tekijöistä on tässä työssä tarkasteltu työelämäosaamista ja asiantuntijuuden kehittymistä, koska ammattikorkeakoulu on asiantuntijaorganisaatio. Verkko-opetukseen vaikuttavia tekijöitä ovat opettajan oppimiskäsitykset ja opettajan käyttämät opetusmenetelmät, opettajan oppimisprosessin tuntemus sekä opettajan kyky hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen tukena. Edellä mainitut tekijät yhdessä työelämäosaamisen kanssa muodostavat verkko-opetusosaamisessa vaadittavia taitoja.
Kokonaisuudessaan opettajien verkko-opetusosaaminen on kohtalaisella tasolla. Tutkimustuloksista ilmenee, että opettajat tarvitsevat edelleen niin teknistä kuin verkkopedagogistakin koulutusta. Koulutusten tulisi kuitenkin painottua enemmän pedagogiselle puolelle niin, että opettajat saisivat konkreettisia esimerkkejä siitä kuinka tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa.
Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää verkko-opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ja opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelijat kaikissa organisaatioissa. Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää myös opettajien täydennyskoulutuksessa koulutusmateriaalina ja itsenäisenä verkko-opetuksen kertausmateriaalina.