Nuorisopalvelut Paras-hankkeen kourissa : Tapaustutkimus nuorisopalveluiden yhdistymisestä kuntaliitoksessa

Abstract

Suomen kuntakenttä on ollut viime vuodet muutosten kourissa. Vuosi toisensa jälkeen kunnat ovat joutuneet selviytymään kuluja kasvattavien yhteiskunnallisten velvoitteiden ja niitä kattamattomien verotulojen puristuksessa. Vuonna 2005 valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke sysäsi liikkeelle useita kuntaliitoshankkeita. Yhteistä tämän päivän suomalaiselle kuntakentälle on edelleenkin se, että kaikki kunnat ovat jonkin tyyppisen muutoksen edessä. Kuntien ahdingosta pääsyn ratkaisuksi on nähty tuottavuuden kasvattaminen kunta- ja palvelurakennetta uudistamalla. Kuntafuusioilla on haettu ja haetaan kuntien elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden takaamista ja parantamista.

Kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa muutoksen johtaminen on lähiajan vaativin johtamistehtävä, tarvitaan osaamista sekä poliittisilta johtohenkilöiltä että virkamiesjohdolta. Onnistuneen muutosjohtamisen haasteena ovat muutosvision luominen, muutosviestinnän onnistuminen sekä muutosvastarinnan kytkeminen heti muutosprosessin alkuvaiheissa.

Aiheen ajankohtaisuudesta johtuen halusin tutkia kuntaliitosta nuorisopalveluissa. Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, joka käsittelee Kouvolassa vuonna 2009 tehtyä kuuden kunnan ja kuntayhtymän yhteenliittymistä nuorisopalveluiden näkökulmasta. Työssä ei tutkita kuntaliitosprosessia yleensä vaan siinä keskitytään tarkastelemaan yhdistymisen suunnittelua ja yhdistymisprosessin haasteita nuorisopalveluiden näkökulmasta.

Opinnäytetyö on laadullinen evaluaatiotutkimus, jossa yhdistymisprosessia kuvataan ja arvioidaan kokemuksellisen aineiston avulla. Tutkimusaineiston koonti toteutettiin kahdella eri tavalla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin nuorisopalveluiden yhdistymisen suunnitteluprosessin keskeisiä johdon työntekijöitä sekä lähetettiin sähköinen kyselylomake yhdistymisessä mukana olleille nuorisotyöntekijöille.

Keskeistä nuorisopalveluiden yhdistymisen suunnittelussa on ottaa henkilöstö ja nuoret mukaan suunnitteluun. Muutosvastarintaa lieventääkseen yhdistymisen suunnittelun pitäisi olla nuorisopalveluiden yhteinen projekti. Tärkeintä on avoin vuorovaikutus ja viestintä joka sektorilla. Yhdistymisprosessin onnistumiseen vaikuttavat avoimuus, muutosviestinnästä huolehtiminen sekä valmistautuminen organisaatiokulttuurin muutokseen.

Finnish municipalities are in a great change. As a consequence of the reform of the municipal and service structure, which was initiated in 2005, there have been many consolidations of municipalities in Finland during the past few years. The goal of the consolidation of municipalities is to ensure the viability and functionality of local authorities.

Political as well as professional leadership is required in the process of consolidating municipalities. Managing such a process is a maturity test for the management. To accomplish such a huge task leaders must have a great vision of the change, they must communicate openly and extensively about the need of change and they should abolish the resistance to change at the very beginning of the process.

Because of this topical issue I wanted to study the consolidation of municipalities from the point of view of Youth Services. This study is a qualitative case study, which deals with the merging of Youth Services in the consolidation of municipalities in Kouvola in 2009, in which six local authorities and organizations of the joint municipal board merged. This study tries to describe the planning and success of the merging process in the Youth Services.

The survey was carried out as a qualitative study. Semistructured interviews were used and a questionnaire was sent by e-mail to collect research data. Based on this data I try to describe and evaluate the merging process in Youth Services.

The study reveals that it is important to involve the employees and young people in the planning process of the merging of Youth Services. Managing such a change and to avoid the resistance to change managers must give enough time to implement the change. Openness in communication and extensive participation are also essential factors. Employees must also be prepared for the change in the culture of the organization.