Vuorokausirytmin ja vireystilahäiriöiden diagnostiikka työikäisillä : Aktigrafian viitearvot

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda viitearvot vuorokausirytmin tutkimiseen käytettävälle aktigrafimenetelmälle analysoimalla 34 terveen työikäisen (21-55-vuotiaita) tuloksia. Kukin vapaaehtoinen käytti laitetta viikon ajan ja kirjasi unipäiväkirjaan nukkumaanmenoajan, heräämisajan sekä sänkyyn meno- ja sängystä nousemisajan. Aktigrafilaitteen keräämät arvot purettiin tietokoneelle ja saadut arvot syötettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaan, jossa muuttujista viitearvojen kannalta merkitykselliset valittiin ja poistettiin merkityksettömät. Tämän jälkeen arvot järjesteltiin taulukkoon siten, että ne pystyttiin syöttämään IBM SPSS Statistics Data Editor –ohjelmaan, jonka avulla pystyttiin selvittämään ikä- ja sukupuolierot sekä muuttujien jakauma.

Tämän jälkeen todettiin, etteivät muuttujat ole ikäriippuvaisia ja että sukupuolet erosivat vain unen alkuajan ja kokonaisuniajan osalta. Vuorokausirytmiä lukuunottamatta kaikki muuttujat noudattivat normaalijakaumaa, joten näille muuttujille viitearvot saatiin laskettua viitearvokaavaa (ka ± 1,96SD tai ka ± 1,64SD) käyttäen. Unen alkuaikaa ja kokonaisuniaikaa tarkastelemalla voitiin huomata, että etenkin arkipäivisin miehet menevät naisia myöhemmin nukkumaan ja nukkuvat vähemmän. Muuttujia tarkasteltaessa havaittiin myös, ettei tutkittavien antama arvio unen laadusta korreloi laitteen antamien unen laatua kuvaavien arvojen kanssa.

Lopputuloksena saatiin viitearvot, jotka tulevaisuudessa liitetään tutkimuksesta saataviin potilas-tulosteisiin siten, että ne ovat kunkin potilaan tulosten kanssa samalla tulostuvalla kaavakkeella. Tällöin potilaiden tuloksia on helppoa suoraan verrata viitearvoihin diagnooseja tehtäessä. Vii-tearvojen muodostaminen varmistaa menetelmälle aiempaa huomattavasti paremman diagnos-tisen arvon ja nopeuttaa diagnoosien saamista.

The purpose of this study was to establish reference values for actigraphy by analyzing 34 healthy working age (21-55 years) individuals. Each volunteer used the device for one week and reported their bed time, sleep time, awakening and rising up times in a sleep diary. The actigraph collected data which was extracted into a computer and analysed using a specialised program. All data were entered into an Excel spreadsheet, in which variables irrelevant to the reference values were removed. Relevant data were rearranged and entered in the IBM SPSS Statistics Data Editor program, in which the age and gender differences of the variables were defined.

The variables were not found to be age dependent and only the sleep start time and total sleep time had a gender difference. All the variables except for circadian rhythm followed a normal distribution, so the reference values for these variables were calculated using the the specific formula (mean ± 1.96 SD or mean 1.64 SD, depending on distribution). When examining the sleep start and total sleep times we noticed that, especially on weekdays, men went to bed later than women and slept less. It was also observed that subjective sleep quality did not correlate with the sleep quality data estimated by the device (sleep efficiency and fragmentation).

The result of this study was the creation of reference values for actigraphy, which will be incorporated on the patient data sheets beside the original data. This way the patient data are easily compared to the reference values when diagnostic data are analysed. Reference values ensure a much better diagnostic value for actigraphy than before and the diagnostic cascade will become faster.