Leikkausosaston riskinarvioinnilla potilas- ja työturvallisuuden kehittämiseen

Abstract

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus julkaisi riskienhallintapolitiikan vuoden 2010 syyskuussa. Riskienhallintapolitiikka velvoitti Tampereen yliopistollisen keskussairaalan toimialueita, vastuualueita ja työyksiköitä vastaamaan oman toimintansa riskien hallinnasta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata riskienhallintapolitiikan vaatimuksiin tuottamalla KNK-, suu- ja leukakirurgiselle sekä neurokirurgian leikkausosastolle riskinarvioinnin. Tutkimuskysymyksinä oli selvittää, millaisia riskejä henkilökunta työssään tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat riskien esiintymiseen ja ovatko tunnistetut riskit hallittavissa. Opinnäytetyön painopiste on työ- ja potilasturvallisuuden edistämisessä. Riskinarviointi toteutettiin turvallinen hoitoyksikkö – menetelmällä.

Riskejä tunnistettiin 12 kappaletta. Riskit luokiteltiin toimintatavoista, työympäristöstä ja laitteista johtuviin riskeihin. Riskit arvioitiin sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Sietämättömäksi riskiksi nousi potilaan saapuminen keskeneräisesti valmisteltuun leikkaussaliin. Merkittäviä riskejä olivat yhtenäisten menettelytapojen puuttuminen tartuntatautipotilaiden hoitamisessa, lääkkeiden puutteelliset merkitsemistavat, sekä potilaiden siirtämiseen ja sähköturvallisuuteen liittyvät riskit. Kohtalaisiksi riskeiksi luokiteltiin lääkeinfuusioiden erilaiset antomenetelmät, potilastietojärjestelmien käyttäminen kollegan tunnuksilla, putkipostin sijainti ja käyttökatkot, päivystystoimintaan sitoutuminen, leikkausosaston tilojen ahtaus sekä omaisten odotustilan puuttuminen.

Tunnistetut riskit olivat leikkausosaston toiminnassa päivittäin ilmeneviä. Riskit ilmenivät joko henkilökunnan toiminnasta riippumattomista syistä johtuen tai henkilökunnan toiminnan seurauksena. Riskit olivat hallittavissa toimintaohjeiden, asennemuutosten ja teknisten toimenpiteiden avulla. Leikkausosaston henkilökunnan edustajien ja esimiesten kanssa sovittiin yhteisesti suoritettavista toimenpiteistä riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi.

The Pirkanmaa Hospital District published their risk management policy in September 2010. The risk management policy obligates the Tampere University Hospital divisions and departments to take control of their risk managements. The purpose of this thesis was to assess the risk management politics for Ear, Nose and Throat, Oral Surgical and Neurosurgery units. The aim of the research query was to define what kind of risk the staff can recognize in their line of work, which factors affected it, and were the risks identified under control. The emphasis of this thesis is in promoting both the work and patient safety.

Twelve risks were identified. They were categorized as risks of practices, work environment, and equipment. The risks were evaluated both from the patients and the staff's point of view. The least tolerable risk was for the patient to arrive to an unprepared theatre. High level risks were, missing protocol for patients with infectious diseases, unclear marking of medications, transportation of patients, and electrical safety risks. Moderate risks were, differing methods of intravenous infusion administration, using a colleague's identification number for medical software, lack of space in theatres, and the lack of a waiting area for relatives.

The most recognized risks were seen in the daily activities of the theatre unit. The risks were identified with and without the staff's involvement. Risks were controlled by protocols, changes in attitudes, and technical procedures. Together with the theatre management and staff representatives, a standard protocol was agreed to minimize or remove risks.