Rakenteinen kirjaaminen aikuispsykiatrisessa hoitotyössä : käyttöönoton loppumittaus
Reponen, Sini-Tuulia; Salonen, Elina (2011)
Reponen, Sini-Tuulia
Salonen, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517220
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on osa Turun Sosiaali- ja terveystoimen HoiDok-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää hoitotyön rakenteista kirjaamista. Hankkeen tavoitteena on käyttöönottaa valtakunnallisesti luotu kirjaamisen perusmalli, jonka avulla voidaan parantaa kirjaamisen ja hoitotyön laatua, sekä parantaa tiedonkulkua hoitoprosessin aikana. Lisäksi mallin avulla saadaan laadukasta tietoa hoitotyön johtamisen perustiedostoon. Rakenteisen kirjaamisen kehittymistä on arvioitu vuosittain opinnäytetöillä. Hankkeen ensimmäinen opinnäytetyö on tehty vuonna 2008. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä psykiatrisessa hoitotyössä toteutuvan rakenteisen kirjaamisen tilan loppumittaus aiempien hankkeen tutkimustuloksia vertaillen.
Tutkimusaineistona olivat 40 potilaan hoitokertomukset, jotka analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen, minkä jälkeen saadut arvot syötettiin SPSS 19.0-tilastointiohjelmaan. Hoitokertomukset olivat Turun Sosiaali- ja Terveystoimen psykiatrian tulosalueen vuodeosastoilta. Potilasaineiston ikäjakauma oli 19–60 vuotta.
Hankkeen aikana rakenteisessa kirjaamisessa on havaittu tapahtuneen kehitystä parempaan suuntaan. Hankkeen aikana huomattiin esimerkiksi hoitosuunnitelman käytön yleistyminen, potilaan hoidon tavoitteiden kirjaamisen lisääntyminen sekä potilaan näkemysten huomioiminen kirjaamisessa oli osittain parantunut. Tämän viimeisimmän tutkimuksen osalta on hahmottunut selkeitä kehittämiskohteita, joista tärkeimpiä olivat hoitosuunnitelman ajan tasalla pitäminen, potilaan hoidon loppuarvioinnin tekeminen sekä täsmällisempi ja potilaslähtöisempi kirjaaminen. Lisäksi havaittiin opetuksen/ohjauksen kirjaamisessa olevan vielä kehitettävää. Näitä kehittämällä kirjaamisesta saataisiin tarkoituksenmukaisempaa ja siten laadukkaampaa. Rakenteisen kirjaamismallin toteutumisesta on syytä tehdä jatkotutkimuksia vasta sitten, kun hoitajat ovat saaneet riittävästi tietoa ja kokemusta sen käytöstä. Tämä hanke on ajoittunut juuri sellaiseen ajankohtaan, kun hoitajat eivät välttämättä ole vielä ehtineet sisäistää täysin uuden kirjaamismallin toteuttamista.
Tutkimusaineistona olivat 40 potilaan hoitokertomukset, jotka analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen, minkä jälkeen saadut arvot syötettiin SPSS 19.0-tilastointiohjelmaan. Hoitokertomukset olivat Turun Sosiaali- ja Terveystoimen psykiatrian tulosalueen vuodeosastoilta. Potilasaineiston ikäjakauma oli 19–60 vuotta.
Hankkeen aikana rakenteisessa kirjaamisessa on havaittu tapahtuneen kehitystä parempaan suuntaan. Hankkeen aikana huomattiin esimerkiksi hoitosuunnitelman käytön yleistyminen, potilaan hoidon tavoitteiden kirjaamisen lisääntyminen sekä potilaan näkemysten huomioiminen kirjaamisessa oli osittain parantunut. Tämän viimeisimmän tutkimuksen osalta on hahmottunut selkeitä kehittämiskohteita, joista tärkeimpiä olivat hoitosuunnitelman ajan tasalla pitäminen, potilaan hoidon loppuarvioinnin tekeminen sekä täsmällisempi ja potilaslähtöisempi kirjaaminen. Lisäksi havaittiin opetuksen/ohjauksen kirjaamisessa olevan vielä kehitettävää. Näitä kehittämällä kirjaamisesta saataisiin tarkoituksenmukaisempaa ja siten laadukkaampaa. Rakenteisen kirjaamismallin toteutumisesta on syytä tehdä jatkotutkimuksia vasta sitten, kun hoitajat ovat saaneet riittävästi tietoa ja kokemusta sen käytöstä. Tämä hanke on ajoittunut juuri sellaiseen ajankohtaan, kun hoitajat eivät välttämättä ole vielä ehtineet sisäistää täysin uuden kirjaamismallin toteuttamista.