Muu taseyksikkö taloudenohjausmallina Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimessa
Naukkarinen, Ella-Kirsikka (2011)
Naukkarinen, Ella-Kirsikka
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120617315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120617315
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten muu taseyksikkö -malli toimii Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimessa. Liperin kunta ja Outokummun kaupunki muodostavat sosiaali- ja terveystoiminnan yhteistoiminta-alueen, jonka taloudenohjausmalliksi valittiin vuonna 2011 käyttöön otettavaksi muu ta-seyksikkö -malli aikaisemmin käytössä olevan nettoyksikkö-mallin tilalle. Tutkimuksessa selvitettiin muu taseyksikkö -mallin ja nettoyksikkö-mallin eroja ja yhtäläisyyksiä, mitä muutoksia muu taseyksikkö -malli on tuonut mukanaan, ja mitä hyötyjä ja haittoja sillä on.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus ja aineiston keruu suoritet-tiin perinteisen lomakehaastattelun avulla. Tutkimuksen kohteena oli Liperin kunnan keskushallinnon henkilöstö ja sosiaali- ja terveystoimen hallinnon henkilöstö. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönana-lyysimenetelmällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että muu taseyksikkö -malli poikkeaa nettoyksikkö-mallista talousarviokä-sittelyn, tasejatkuvuuden ja eriytetyn kirjanpidon osalta. Lisäksi muu taseyksikkö -mallissa yhteistoimin-nan yleiset periaatteet toteutuvat paremmin kuin nettoyksikkö-mallissa. Eriytetty kirjanpito helpottaa muun muassa yhteistoiminnan sopijakuntien kustannusosuuksien selvittämistä. Muu taseyksikkö -mallin mukanaan tuomat muutokset näkyivät kirjanpidossa ja laskutuksessa kahden eri pankkitilin osalta. Käyttöön on tullut myös uusia tietojärjestelmiä muu taseyksikkö -mallin myötä. Muutokset näkyvät myös työtehtävien lisääntymisenä, vastuun kasvamisena ja henkilöstön koulutustarpeen kasvamisena. Yhteis-toiminnan seuraaminen itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä on yleisesti helpottanut ja selkiyttänyt työtehtäviä. Muu taseyksikkö -mallin hyötyjä ovat yhteistoiminnan periaatteiden toteutuminen, tasejatkuvuus ja talouden seurannan helppous. Muu taseyksikkö -mallin haittoina on koettu työmäärän lisääntyminen erityisesti Liperin kunnan keskushallinnossa kirjanpidon ja laskutuksen puolella ja ohjelmistojen kehit-tymättömyys. Lisäksi haittana on koettu kuntien omien sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuksien hah-mottamisen vaikeus.
Tutkimuksen hyödyllisyys koskee erityisesti Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja ter-veystoimen yhteistoiminta-aluetta ja sen taloudellista kokonaisuutta. Työssä on käsitelty yksityiskohtai-sesti kuntien välistä yhteistoimintaa ja taloudenohjausta. Tutkimuksessa vasta käytännön kautta esiin tulevat tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä tutkimuksen hyödyllisyyden kannalta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus ja aineiston keruu suoritet-tiin perinteisen lomakehaastattelun avulla. Tutkimuksen kohteena oli Liperin kunnan keskushallinnon henkilöstö ja sosiaali- ja terveystoimen hallinnon henkilöstö. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönana-lyysimenetelmällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että muu taseyksikkö -malli poikkeaa nettoyksikkö-mallista talousarviokä-sittelyn, tasejatkuvuuden ja eriytetyn kirjanpidon osalta. Lisäksi muu taseyksikkö -mallissa yhteistoimin-nan yleiset periaatteet toteutuvat paremmin kuin nettoyksikkö-mallissa. Eriytetty kirjanpito helpottaa muun muassa yhteistoiminnan sopijakuntien kustannusosuuksien selvittämistä. Muu taseyksikkö -mallin mukanaan tuomat muutokset näkyivät kirjanpidossa ja laskutuksessa kahden eri pankkitilin osalta. Käyttöön on tullut myös uusia tietojärjestelmiä muu taseyksikkö -mallin myötä. Muutokset näkyvät myös työtehtävien lisääntymisenä, vastuun kasvamisena ja henkilöstön koulutustarpeen kasvamisena. Yhteis-toiminnan seuraaminen itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä on yleisesti helpottanut ja selkiyttänyt työtehtäviä. Muu taseyksikkö -mallin hyötyjä ovat yhteistoiminnan periaatteiden toteutuminen, tasejatkuvuus ja talouden seurannan helppous. Muu taseyksikkö -mallin haittoina on koettu työmäärän lisääntyminen erityisesti Liperin kunnan keskushallinnossa kirjanpidon ja laskutuksen puolella ja ohjelmistojen kehit-tymättömyys. Lisäksi haittana on koettu kuntien omien sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuksien hah-mottamisen vaikeus.
Tutkimuksen hyödyllisyys koskee erityisesti Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja ter-veystoimen yhteistoiminta-aluetta ja sen taloudellista kokonaisuutta. Työssä on käsitelty yksityiskohtai-sesti kuntien välistä yhteistoimintaa ja taloudenohjausta. Tutkimuksessa vasta käytännön kautta esiin tulevat tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä tutkimuksen hyödyllisyyden kannalta.