Kasvatuskumppanuus vieraskielisten perheiden kanssa Pallopuiston päiväkodissa
Raita, Essi; Ritoniemi, Hanna-Maria (2011)
Raita, Essi
Ritoniemi, Hanna-Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717387
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena olivat Pallopuiston päiväkodin työntekijöiden haasteet ja kokemukset kasvatuskumppanuudesta. Tutkimuksessa keskityttiin vieraskielisten perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tarkoituksena oli tuoda esiin, miten vieraskielisyys vaikuttaa kasvatuskumppanuussuhteeseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluina kahdeksalle Pallopuiston työntekijälle. Haastateltavat olivat lähihoitajia ja lastentarhanopettajia. Haastattelut tehtiin teemoittelun pohjalta, jonka jälkeen ne litteroitiin. Litteroidut haastattelut lähetettiin uudelleen työntekijöille, jotta heillä oli vielä mahdollisuus lisätä tekstiin mieleen tulleita asioita. Lopuksi haastattelut analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimuksessa todetaan, että yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttaa kasvatuskumppanuuden toteuttamista. Vieraskielisyyden ei todettu vaikuttavan kasvatuskumppanuuden käsitteeseen, vaan tapaan, kuinka sitä toteutetaan arjessa. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmassa päivähoidon rooli osoittautui merkittäväksi. Päiväkodin kuuluu tutustuttaa lapsi suomalaiseen kulttuuriin sekä tukea perhettä vahvistamaan omaa kulttuuriaan. Kasvatuskumppanuutta vieraskielisten perheiden kanssa voisi kehittää tuomalla lisää välineitä työntekijöiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluina kahdeksalle Pallopuiston työntekijälle. Haastateltavat olivat lähihoitajia ja lastentarhanopettajia. Haastattelut tehtiin teemoittelun pohjalta, jonka jälkeen ne litteroitiin. Litteroidut haastattelut lähetettiin uudelleen työntekijöille, jotta heillä oli vielä mahdollisuus lisätä tekstiin mieleen tulleita asioita. Lopuksi haastattelut analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimuksessa todetaan, että yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttaa kasvatuskumppanuuden toteuttamista. Vieraskielisyyden ei todettu vaikuttavan kasvatuskumppanuuden käsitteeseen, vaan tapaan, kuinka sitä toteutetaan arjessa. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmassa päivähoidon rooli osoittautui merkittäväksi. Päiväkodin kuuluu tutustuttaa lapsi suomalaiseen kulttuuriin sekä tukea perhettä vahvistamaan omaa kulttuuriaan. Kasvatuskumppanuutta vieraskielisten perheiden kanssa voisi kehittää tuomalla lisää välineitä työntekijöiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen.