"Klassikot ovat ihania" : suomalaisen kaunokirjallisuuden kaanon kirjastoammattilaisten ja äidinkielenopettajien näkökulmasta
Eskola, Kaisa (2011)
Eskola, Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717430
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on suomalaisen kaunokirjallisuuden kaanon ja siihen liittyvät asiat. Aihetta käsitellään niin yleisellä tasolla kuin kirjastoammattilaisten ja äidinkielenopettajienkin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää voivatko kirjastoammattilaiset ja vertailevasti äidinkielenopettajat työllään vaikuttaa suomalaisen kaunokirjallisuuden kaanonin muodostumiseen ja sisältöön.
Opinnäytetyö voidaan jakaa rakenteellisesti teorialukuihin ja tutkimuslukuihin. Teorialuvuissa esitellään muun muassa aiheeseen liittyviä käsitteitä, käsitellään kirjallisuusinstituution toimijoita, kaanonia kirjallisuudenopetuksen osalta sekä kirjastoammattilaisten suhdetta kaanoniin. Tutkimusluvuissa esitellään toteutetun tutkimuksen lähtökohdat, taustatiedot ja tutkimustulokset. Lisäksi tutkimusluvuissa analysoidaan tutkimustuloksia ja tehdään johtopäätöksiä.
Tutkimusmenetelmien osalta tässä opinnäytetyössä on sovellettu sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty menetelmätriangulaatiota, jolla tarkoitetaan sitä, että tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri aineistohankinta ja –tutkimusmenetelmillä. Opinnäytetyön tutkimusosuuteen sisältyy kaksi sähköistä kyselyä ja kaksi puolistrukturoitua tutkimushaastattelua.
Yhtenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että kirjallisuuden kaanon on monimerkityksellinen ja monitahoinen termi, jonka tarkastelu on paikoin haasteellista. Yleisesti kirjallisuuden kaanonin määritellään olevan arvokirjojen joukko, jonka pääasiallisesti kirjallisuuskritiikki on nostanut esiin. Kaanon heijastelee oman aikansa arvoja ja asenteita ja on muuttuva, dynaaminen kokonaisuus. Kirjastoammattilaiset ja äidinkielenopettajat edustavat ammattikuntia, jotka jatkuvasti joutuvat työssään miettimään kirjallisuuden kaanonia. Tutkimustuloksista päätellen he voivat jonkin verran vaikuttaa itse kirjallisuuden kaanonin muodostumiseen ja sisältöön. Kuitenkin he tutkimuksen vastauksien mukaan kokevat, että suomalaisen kaunokirjallisuuden piirissä on olemassa kaanon.
Opinnäytetyö voidaan jakaa rakenteellisesti teorialukuihin ja tutkimuslukuihin. Teorialuvuissa esitellään muun muassa aiheeseen liittyviä käsitteitä, käsitellään kirjallisuusinstituution toimijoita, kaanonia kirjallisuudenopetuksen osalta sekä kirjastoammattilaisten suhdetta kaanoniin. Tutkimusluvuissa esitellään toteutetun tutkimuksen lähtökohdat, taustatiedot ja tutkimustulokset. Lisäksi tutkimusluvuissa analysoidaan tutkimustuloksia ja tehdään johtopäätöksiä.
Tutkimusmenetelmien osalta tässä opinnäytetyössä on sovellettu sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty menetelmätriangulaatiota, jolla tarkoitetaan sitä, että tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri aineistohankinta ja –tutkimusmenetelmillä. Opinnäytetyön tutkimusosuuteen sisältyy kaksi sähköistä kyselyä ja kaksi puolistrukturoitua tutkimushaastattelua.
Yhtenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että kirjallisuuden kaanon on monimerkityksellinen ja monitahoinen termi, jonka tarkastelu on paikoin haasteellista. Yleisesti kirjallisuuden kaanonin määritellään olevan arvokirjojen joukko, jonka pääasiallisesti kirjallisuuskritiikki on nostanut esiin. Kaanon heijastelee oman aikansa arvoja ja asenteita ja on muuttuva, dynaaminen kokonaisuus. Kirjastoammattilaiset ja äidinkielenopettajat edustavat ammattikuntia, jotka jatkuvasti joutuvat työssään miettimään kirjallisuuden kaanonia. Tutkimustuloksista päätellen he voivat jonkin verran vaikuttaa itse kirjallisuuden kaanonin muodostumiseen ja sisältöön. Kuitenkin he tutkimuksen vastauksien mukaan kokevat, että suomalaisen kaunokirjallisuuden piirissä on olemassa kaanon.