Diakoni i mötet med familjer i Åbo svenska församling

Abstract

De sociala problemen och ekonomiska svårigheterna ökar ständigt i vårt samhälle. Barnfamiljer med små inkomster kan ha speciellt svårt att klara sig. Diakonin behöver vara i ständig växelverkan med familjerna för att ha möjlighet att utveckla det diakonala familjearbetet. Vårt syfte med arbetet är att undersöka hur klienter med familjer i Åbo svenska församling upplevt bemötandet. Fokus är på bemötande och vilka behov och utvecklingsmöjligheter det finns inom diakonalt familjearbete i Åbo svenska församling. Som metod har vi valt fallstudiemodellen bestående av intervjuer med två respondenter samt litteraturstudier. Materialet från intervjuerna samt muntlig kommunikation med diakonerna i Åbo svenska församling utgör en viktig källa för att belysa temat. Vi har jämfört respondenternas och diakonernas svar med aktuell litteratur i vår analys. Våra slutsatser är att det ekonomiska stödet är den största orsaken till att respondenterna tagit kontakt med diakonin. Från intervjuerna framstår mötet på diakonimottagningen samt delaktigheten och gemenskapen som tydliga teman. Både det sociala och praktiska stödet från diakonin anses enligt respondenterna vara viktiga. Det kan vara en utmaning för diakoniarbetaren att balansera mellan det ekonomiska stödet och det övriga diakonala familjearbetet. Det ekonomiska stödet handlar också om att bemöta klienten och genom det kan klienten introduceras för församlingens övriga verksamhet. Respondenterna nämner att de blivit individuellt bemötta och att de uppskattar möjligheten till samtal på diakonimottagningen.

Sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat lisääntyvät jatkuvasti yhteiskunnassamme. Pienituloisten lapsiperheiden voi olla erityisen vaikeata pärjätä. Diakoninen perhetyö täytyy olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa perheiden kanssa jotta diakonista perhetyötä on mahdollista kehittää. Lopputyön tarkoituksena on selvittää miten Turun ruotsinkielisen seurakunnan perheelliset asiakkaat ovat kokeneet kohtaamisen. Lopputyön tarkoituksena on tutkia kohtaamista ja kartoittaa diakonisen perhetyön tarpeita ja kehitysmahdollisuuksia. Menetelmäksi on valittu tapaustutkimusmenetelmä jonka avulla on haastateltu kahta diakoniatyön asiakasta ja tutkittu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Haastatteluaineisto sekä suullinen vuorovaikutus Turun ruotsinkielisen seurakunnan diakonien kanssa muodostavat päälähteet, joiden avulla teemaa valaistaan. Analyysissä verrataan vastaajien ja diakonien vastauksia ajankohtaiseen kirjallisuuteen. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että taloudellinen tuki on ollut suurin syy siihen, että asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä diakoniin. Haastatteluista käy ilmi, että myös kohtaaminen diakonin vastaanotolla, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat selkeitä aiheita. Diakoniatyön sosiaalinen ja käytännön tukeminen on haastateltavien mukaan tärkeätä. Diakonille voi olla haasteellista tasapainotella taloudellisen ja muun diakonian työn välillä. Taloudellisen tuen ja muun diakoniatyön välillä on myös asiakkaan kohtaamista ja sen kautta asiakas voi tutustua seurakunnan muuhun toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Haastateltavien mukaan heidät on kohdattu yksilöllisesti ja he arvostavat keskustelumahdollisuutta diakoniavastaanotolla.

Both social and financial problems are constantly increasing in our society. It can be especially difficult for families with children to make ends meet. The deacons must be in a constant dialog with families in order to develop diaconal family work. The purpose of the essay is to analyze how clients with families in Turku Swedish Lutheran church have experienced the encountering. The focus is on encountering and what requirements and development opportunities there are in diaconal family work in Turku Swedish Lutheran church. We have chosen to use a case study method consisting of interviews with two respondents and literature studies. The material from the interviews and personal communication with deacons in Turku Swedish Lutheran church represents an important source to illuminate our theme. We have compared the respondents and the deacon’s answers to current literature in our analysis. As a conclusion of this work it can be said that the financial support is the main reason behind the respondents contact with the deacon’s office. The encountering at the deacon’s office as well as the participation and fellowship appears to be distinct themes in the interviews. The respondents considered that the social and practical support from the deacons was important. It can be a challenge for the deacons to balance between the financial support and the other diaconal family work. The financial support is nevertheless a way to encounter with clients and through this they can get acquainted with other activities and fellowship within the church. The respondents mentioned that they have been met with hospitality and they appreciated the conversation possibility at the deacon’s office.