Ergonomi i kliniskt laboratoriearbete : en undersökning om hur ergonomin tas i beaktande vid klinisk kemiska laboratoriet vid Vasa centralsjukhus
Ståhl, Yvonne; Stenlund, Jenny (2011)
Ståhl, Yvonne
Stenlund, Jenny
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116743
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, mitä ergonomiaan liittyviä ongelmia Vaasan keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion henkilökunnan keskuudessa esiintyy. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena.
Ergonomiaa tulisi ajatella jatkuvasti. Ergonomisessa työskentelytavassa huomioidaan tapa millä nostetaan, istutaan, seisotaan ja työskennellään. Laboratoriotyö on usein monipuolista ja työn rasitus vaihtelee. Kun työtehtävät ovat monipuolisia, negatiivisia rasituksia ei synny, mutta jos työpiste ja työn kulku ovat huonosti suunniteltuja, monotoniseen työhön liittyvät vauriot syntyvät helpommin.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosalla henkilökunnasta ei mielestään ollut riittävästi tietoa ergonomisesta työskentelytavasta, eivätkä he osanneet soveltaa sitä omassa työssään. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että usealla työntekijällä oli joko niskaan, selkään, hartioihin, käsivarsiin tai kyynerpäihin ja ranteisiin liittyviä ongelmia, jotka saattavat johtua huonosta ergonomisesta työskentelytavasta.
Ratkaisumallit laadittiin postereiden muodossa. Posterit annettiin laboratorion henkilökunnalle, jotta he voisivat tutustua ratkaisumalleihin ja rupeaisivat soveltamaan niitä päivittäisessä työssään.
Ergonomiaa tulisi ajatella jatkuvasti. Ergonomisessa työskentelytavassa huomioidaan tapa millä nostetaan, istutaan, seisotaan ja työskennellään. Laboratoriotyö on usein monipuolista ja työn rasitus vaihtelee. Kun työtehtävät ovat monipuolisia, negatiivisia rasituksia ei synny, mutta jos työpiste ja työn kulku ovat huonosti suunniteltuja, monotoniseen työhön liittyvät vauriot syntyvät helpommin.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosalla henkilökunnasta ei mielestään ollut riittävästi tietoa ergonomisesta työskentelytavasta, eivätkä he osanneet soveltaa sitä omassa työssään. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että usealla työntekijällä oli joko niskaan, selkään, hartioihin, käsivarsiin tai kyynerpäihin ja ranteisiin liittyviä ongelmia, jotka saattavat johtua huonosta ergonomisesta työskentelytavasta.
Ratkaisumallit laadittiin postereiden muodossa. Posterit annettiin laboratorion henkilökunnalle, jotta he voisivat tutustua ratkaisumalleihin ja rupeaisivat soveltamaan niitä päivittäisessä työssään.
