Avanneleikatun potilaan ohjaus hoitotyön osana
Mäki, Janna; Itäniemi, Marjaana; Autio, Essi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102062006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102062006
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää avanneleikatun potilaan ohjausta. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa avanneleikatun potilaan ohjauksesta osana hoitotyötä. Opinnäytetyötä ohjasivat tutkimuskysymykset: Mitkä ovat avanneleikatun potilaan ohjauksen tavoitteet? Mitkä ovat avanneleikatun potilaan ohjauksen sisällöt? Millaisin menetelmin avanneleikattua potilasta ohjataan? Miten arvioidaan avanneleikatun potilaan ohjauksen onnistumista? Opinnäytetyön aihe vastaanotettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Steppi-hankkeelta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin tutkimuskysymyksiin viittaavilla hakusanoilla tietokannoista, kuten Cinahl, Medic, Arto ja PubMed. Lisäksi käytettiin kirjallisuutta ja tehtiin manuaalista hakua. Sisäänottokriteereinä olivat suomen- tai englanninkieliset tutkimusartikkelit, joissa tutkittavat olivat yli 18-vuotiaita ja julkaisuvuosi oli 2010–2020. Vähäisen kirjallisuuden vuoksi käytettiin vanhempaakin kirjallisuutta. Kirjallisuuskatsaukseen löytyi 13 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä sekä lisäksi manuaalisesti haetut 18 kirjallisuuskatsauksen lähdettä.
Opinnäytetyön tulokset jaettiin tutkimuskysymysten pohjalta neljään osa-alueeseen. Tulosten mukaan avanneleikatun potilaan ohjauksen tavoitteita olivat avanteen hyväksyminen ja omatoiminen hoito, nopea toipuminen, luottamuksellisen hoitosuhteen luominen, moniammatillisen tuen tarjoaminen, sekä ohjauksen jatkuvuuden turvaaminen rakenteisella kirjaamisella. Ohjauksen sisältöön kuuluivat hygienia ja avanteen sidonta, ravitsemus, työ ja vapaa-aika, seksuaalisuus, sosiaaliturvaetuudet sekä potilasjärjestöt ja vertaistuki. Ohjauksessa huomioitiin yksilöllisesti potilaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Tutkimuksista esiin tulleita ohjauksen menetelmiä olivat yksilöohjaus, ryhmäkoulutus, puhelinohjaus, opetusvideon käyttö, strukturoitu avanneohjaus ja käsitekartan käyttö sekä potilasohjausta tukeva huolellinen kirjaaminen ja dokumentointi. Ohjauksen arvioinnissa hyödyllisenä koettiin laaja ohjaussisältö, mutta ohjausmenetelmiä käytettiin aiempaa vähemmän. Tutkimus osoitti, että ajankäyttö heijastui potilasohjauksen onnistumiseen. Tavoitteiden asettaminen, tuloksellisuuden arviointi ja kirjaaminen vaativat kehittämistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin tutkimuskysymyksiin viittaavilla hakusanoilla tietokannoista, kuten Cinahl, Medic, Arto ja PubMed. Lisäksi käytettiin kirjallisuutta ja tehtiin manuaalista hakua. Sisäänottokriteereinä olivat suomen- tai englanninkieliset tutkimusartikkelit, joissa tutkittavat olivat yli 18-vuotiaita ja julkaisuvuosi oli 2010–2020. Vähäisen kirjallisuuden vuoksi käytettiin vanhempaakin kirjallisuutta. Kirjallisuuskatsaukseen löytyi 13 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä sekä lisäksi manuaalisesti haetut 18 kirjallisuuskatsauksen lähdettä.
Opinnäytetyön tulokset jaettiin tutkimuskysymysten pohjalta neljään osa-alueeseen. Tulosten mukaan avanneleikatun potilaan ohjauksen tavoitteita olivat avanteen hyväksyminen ja omatoiminen hoito, nopea toipuminen, luottamuksellisen hoitosuhteen luominen, moniammatillisen tuen tarjoaminen, sekä ohjauksen jatkuvuuden turvaaminen rakenteisella kirjaamisella. Ohjauksen sisältöön kuuluivat hygienia ja avanteen sidonta, ravitsemus, työ ja vapaa-aika, seksuaalisuus, sosiaaliturvaetuudet sekä potilasjärjestöt ja vertaistuki. Ohjauksessa huomioitiin yksilöllisesti potilaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Tutkimuksista esiin tulleita ohjauksen menetelmiä olivat yksilöohjaus, ryhmäkoulutus, puhelinohjaus, opetusvideon käyttö, strukturoitu avanneohjaus ja käsitekartan käyttö sekä potilasohjausta tukeva huolellinen kirjaaminen ja dokumentointi. Ohjauksen arvioinnissa hyödyllisenä koettiin laaja ohjaussisältö, mutta ohjausmenetelmiä käytettiin aiempaa vähemmän. Tutkimus osoitti, että ajankäyttö heijastui potilasohjauksen onnistumiseen. Tavoitteiden asettaminen, tuloksellisuuden arviointi ja kirjaaminen vaativat kehittämistä.