Food & Life Expo -messujen asiakkaiden määritelmiä hyvästä syömisestä
Luomala, Heidi; Seppä, Laura (2011)
Luomala, Heidi
Seppä, Laura
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218077
Tiivistelmä
Ihmisten käyttäytymistä, kuten ruoan valintaa tai terveyskäyttäytymistä, ohjaavat tarpeet tai motiivit. Kuluttajan täytyy tehdä toistuvia valintoja ja päätöksiä toteuttaakseen näitä tarpeita. Todelliset valintatilanteet kaupassa voivat kestää vain muutaman sekunnin. Kyse siis ruoan valinnassa lienee lähinnä siitä, mitä ominaisuuksia ruoalta toivotaan. (Piiroinen & Järvelä 2006, 8, 19.)
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, millaisia määritelmiä Food & Life Expo -messujen asiakkailla oli hyvästä syömisestä. Tavoitteena oli myös tutkia, miten asiakkaiden sosiodemografiset tekijät vaikuttivat määritelmiin.
Tutkimus oli luonteeltaan sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin lomakekyselyllä, johon kuului taustatietolomake sekä avoin kysymys, jossa kysyttiin asiakkaalta, mitä hänelle merkitsee hyvä syöminen. Vastaukset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja hyvä syöminen käsite luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Kyselyyn vastasi 157 henkilöä, joista 122 oli naisia ja 34 miehiä. Yksi vastaajista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Ruoan valinta voi viestittää omia arvoja ja elämäntapaa. Vastaajat määrittelivät hyvän syömisen monipuoliseksi, terveelliseksi, maukkaaksi, säännölliseksi, sosiaaliseksi ja kiireettömäksi.
Sosiodemografisia tekijöitä tarkasteltaessa selvisi, että sukupuoli vaikutti vastauksiin. Naisille hyvä syöminen merkitsi terveellisyyttä ja monipuolisuutta ja miehille se merkitsi monipuolisuutta. Miehistä 18 % oli pitänyt terveellisyyttä tärkeänä, kun taas naisista 28 % oli maininnut sen. Myös ammattiryhmä vaikutti määritelmiin. Massa ym. (2006, 163) toteavat, että hyvin koulutetut ovat olleet terveellistymisen kärjessä. Tässä tutkimuksessa terveellisyys oli kuitenkin mainittu selkeästi useammin alemmilla toimihenkilöillä, työntekijöillä sekä opiskelijoilla.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, millaisia määritelmiä Food & Life Expo -messujen asiakkailla oli hyvästä syömisestä. Tavoitteena oli myös tutkia, miten asiakkaiden sosiodemografiset tekijät vaikuttivat määritelmiin.
Tutkimus oli luonteeltaan sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin lomakekyselyllä, johon kuului taustatietolomake sekä avoin kysymys, jossa kysyttiin asiakkaalta, mitä hänelle merkitsee hyvä syöminen. Vastaukset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja hyvä syöminen käsite luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Kyselyyn vastasi 157 henkilöä, joista 122 oli naisia ja 34 miehiä. Yksi vastaajista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Ruoan valinta voi viestittää omia arvoja ja elämäntapaa. Vastaajat määrittelivät hyvän syömisen monipuoliseksi, terveelliseksi, maukkaaksi, säännölliseksi, sosiaaliseksi ja kiireettömäksi.
Sosiodemografisia tekijöitä tarkasteltaessa selvisi, että sukupuoli vaikutti vastauksiin. Naisille hyvä syöminen merkitsi terveellisyyttä ja monipuolisuutta ja miehille se merkitsi monipuolisuutta. Miehistä 18 % oli pitänyt terveellisyyttä tärkeänä, kun taas naisista 28 % oli maininnut sen. Myös ammattiryhmä vaikutti määritelmiin. Massa ym. (2006, 163) toteavat, että hyvin koulutetut ovat olleet terveellistymisen kärjessä. Tässä tutkimuksessa terveellisyys oli kuitenkin mainittu selkeästi useammin alemmilla toimihenkilöillä, työntekijöillä sekä opiskelijoilla.