Eteläsavolaisten työnantajien näkemyksiä AHOT-prosessista

Abstract

AHOT eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on prosessi, jossa muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista voidaan tunnustaa osaksi amk-tutkintoa. Tällöin voidaan esim. työelämässä hankittu osaaminen tunnustaa amk-tutkinnon osaksi. Tutkimusongelmana oli, miten AHOT-menettely palvelee eteläsavolaisia työnantajia.

Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada selville eteläsavolaisten työnantajien näkemyksiä AHOT-prosessin toimivuudesta työelämässä. Taustalla oli Itä-Suomen korkeakoulujen yhteinen hanke nimeltään ”Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa.” Määrällinen tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol-ohjelmalla 210:lle eteläsavolaiselle työnantajalle. Siinä oli myös laadullinen osio, joka käsitti neljä avointa kysymystä. Tutkimusta täydennettiin vielä kahdeksan työnantajan haastattelulla.

AHOT-prosessin tärkeimpänä hyötynä nähtiin aikuisopiskelijan motivaation lisääntyminen oman osaamisen ja työyhteisön kehittämiseen. Hyötyinä nähtiin myös vuoropuhelun lisääntyminen työelämän ja korkeakoulun välillä ja työkierron mahdollistuminen prosessissa. Työnantajien mielestä on useita sellaisia tehtävä- ja osaamisalueita, joihin AHOT-menettelyä voidaan soveltaa.

AHOT-prosessi koettiin pääosin myönteisenä uudistuksena. Työpaikalla aika- ja ohjausresurssien löytyminen AHOT-prosessiin on haaste. Työnantajille täytyy olla nähtävissä konkreettisia hyötyjä. Ammattikorkeakoulu voisi panostaa enemmän AHOT-menettelyn tiedottamiseen työelämälle osaamisen näyttämisen muotona.

RPL (Recognising Prior Learning) is the process, where the skills and knowledge that have been obtained outside the sphere of formal education (for example in working life) can be recognized as part of the Bachelor’s degree. When recognizing prior learning adult students try to learn some competence area in their own workplace and thus prove their skills. The research problem was to find out how RPL-process serves employers in South-Savo.

In this research the purpose was to find out what the employers in South-Savo think about RPL-process. In the background there is a joint project called “Recognition of prior skills and know-ledge obtained in the working life in the Universities of Eastern Finland”. The research was ex-ecuted by a quantitative method and by a qualitative method. In the quantitative method there was a Webropol questionnaire which was sent by email to 210 employers in South-Savo. The questionnaire also included four open questions, which were qualitative. The main qualitative part of the research was executed later by interviewing eight employers.

The results show that the most important advantage in the RPL-process was the adult students’ increase in their motivation to develop their own skills and their work community as well. Other benefits were the increased dialogue between the working life and the education system and the possibility for rotation of jobs. There were many study areas which could be integrated into the degree studies.

The RPL-process is mostly a good and positive innovation. The challenge in the working life is to find the time and guiding resources. There must be concrete benefits for the employers. The university could inform the students and the employers more about the RPL-process.