Eteläsavolaisten työnantajien näkemyksiä AHOT-prosessista
Pasanen, Riitta (2011)
Pasanen, Riitta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218109
Tiivistelmä
AHOT eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on prosessi, jossa muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista voidaan tunnustaa osaksi amk-tutkintoa. Tällöin voidaan esim. työelämässä hankittu osaaminen tunnustaa amk-tutkinnon osaksi. Tutkimusongelmana oli, miten AHOT-menettely palvelee eteläsavolaisia työnantajia.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada selville eteläsavolaisten työnantajien näkemyksiä AHOT-prosessin toimivuudesta työelämässä. Taustalla oli Itä-Suomen korkeakoulujen yhteinen hanke nimeltään ”Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa.” Määrällinen tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol-ohjelmalla 210:lle eteläsavolaiselle työnantajalle. Siinä oli myös laadullinen osio, joka käsitti neljä avointa kysymystä. Tutkimusta täydennettiin vielä kahdeksan työnantajan haastattelulla.
AHOT-prosessin tärkeimpänä hyötynä nähtiin aikuisopiskelijan motivaation lisääntyminen oman osaamisen ja työyhteisön kehittämiseen. Hyötyinä nähtiin myös vuoropuhelun lisääntyminen työelämän ja korkeakoulun välillä ja työkierron mahdollistuminen prosessissa. Työnantajien mielestä on useita sellaisia tehtävä- ja osaamisalueita, joihin AHOT-menettelyä voidaan soveltaa.
AHOT-prosessi koettiin pääosin myönteisenä uudistuksena. Työpaikalla aika- ja ohjausresurssien löytyminen AHOT-prosessiin on haaste. Työnantajille täytyy olla nähtävissä konkreettisia hyötyjä. Ammattikorkeakoulu voisi panostaa enemmän AHOT-menettelyn tiedottamiseen työelämälle osaamisen näyttämisen muotona.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada selville eteläsavolaisten työnantajien näkemyksiä AHOT-prosessin toimivuudesta työelämässä. Taustalla oli Itä-Suomen korkeakoulujen yhteinen hanke nimeltään ”Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa.” Määrällinen tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol-ohjelmalla 210:lle eteläsavolaiselle työnantajalle. Siinä oli myös laadullinen osio, joka käsitti neljä avointa kysymystä. Tutkimusta täydennettiin vielä kahdeksan työnantajan haastattelulla.
AHOT-prosessin tärkeimpänä hyötynä nähtiin aikuisopiskelijan motivaation lisääntyminen oman osaamisen ja työyhteisön kehittämiseen. Hyötyinä nähtiin myös vuoropuhelun lisääntyminen työelämän ja korkeakoulun välillä ja työkierron mahdollistuminen prosessissa. Työnantajien mielestä on useita sellaisia tehtävä- ja osaamisalueita, joihin AHOT-menettelyä voidaan soveltaa.
AHOT-prosessi koettiin pääosin myönteisenä uudistuksena. Työpaikalla aika- ja ohjausresurssien löytyminen AHOT-prosessiin on haaste. Työnantajille täytyy olla nähtävissä konkreettisia hyötyjä. Ammattikorkeakoulu voisi panostaa enemmän AHOT-menettelyn tiedottamiseen työelämälle osaamisen näyttämisen muotona.