PEWS-seurannan toteutuminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Abstract

Lasten elintoimintojen seurantaan on kehitetty mittareita, joiden avulla vakavasti sairaat lapset pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin lisätä potilasturvallisuutta. Pediatric Early Warning Score eli PEWS-pisteytysjärjestelmien käyttöä on suositeltu laajasti niin kansallisesti Suomessa, kuin kansainvälisestikin. Kansainvälistä tutkimusta PEWS-pisteytysjärjestelmien käytöstä ja toimivuudesta on saatavilla hyvin, mutta kansallista tutkimusta aiheesta ei ole. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata PEWS-seurannan toteutumista Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla ja tavoitteena oli tunnistaa PEWS-seurannan kehittämistarpeet Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä rekisteritutkimuksena Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimusaineisto koostui sähköisestä PEWS-rekisteriaineistosta, joka piti sisällään 2 685 PEWS-seurantaa ja 7 866 niihin tehtyä mittausta. Rekisteriaineisto koostui 0–16-vuotiaiden lapsipotilaiden PEWS-seurannoista. Rekisteriaineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin.

Opinnäytetyn tulokset painottuvat neljän lasten vuodeosaston ja lasten päivystyksen tuloksiin. PEWS-seuranta aloitettiin lasten vuodeosastoilla keskimäärin 47 %:lle kaikista hoitojaksoista, ja mittauskertoja oli noin kolme kappaletta seurantaa kohden. Valtaosa mittauskerroista sijoittui matalaan riskiluokkaan kaikkien lastenosastojen keskimääräisen PEWS-arvon ollessa 1,56. Korkeaan riskiluokkaan sijoittui noin 2 % mittauksista. Eniten mittauksia tehtiin lasten infektio/sisätautiosastolla ja päivystyksessä. Seurantajakson aikana lasten MET-tehtäville hälytyksiä oli yhteensä 38 kappaletta, joka oli neljä enemmän verrattuna vuotta aikaisempaan.

Johtopäätöksinä todetaan, että PEWS-pisteytysjärjestelmä on otettu Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla käyttöön vaihtelevasti. Kahdella vuodeosastolla PEWS-seuranta on aloitettu yli 50 %:lle hoitojaksoista ja kahdella muulla osastolla seuranta on aloitettu reilulle 30 %:lle hoitojaksoista. Valtaosa PEWS-mittauksista sijoittuu matalaan riskiluokkaan, joten voisi ajatella, että potilaiden kliinisen tilan muutokset huomataan ja niihin osataan reagoida asiaan kuuluvalla tavalla. Mitattujen pisteiden määrissä ei ole tapahtunut merkittävää vähenemistä seurantajakson loppua kohden, joten PEWS-seuranta on kenties vakiintumassa osastojen hoitokäytäntöihin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää PEWS-seurannan kehittämisessä sekä OYS:ssa, että kansallisesti.

Several illness scores have been development for the follow-up of children's vital functions. The use of Pediatric Early Warning Score (PEWS) is widely recommended in Finland and in many countries. International study on the use PEWS is available but there is no national study on the subject. The purpose of the thesis was to describe the implementing of the PEWS monitoring at the Oulu University Hospital children’s inpatient ward.

The study method of the thesis was a quantitative register study at the Oulu University Hospital. The research material consisted of the electric register material of PEWS and contained 2685 PEWS monitoring periods and 7866 PEWS measurements of scores. The 0–16-year-old children's information was included in the study. The register material was analysed with describing methods.

The PEWS monitoring has begun at the children's inpatient wards to 47% of the periods of treatment and there are about three measurements per monitoring period. Most of the scores are low and the average PEWS value is 1,56. About 2% of the scores are high. Most scores are placed at the children's infection and medical ward and the children’s emergency department. There were 38 children’s Medical Emergency Team alarms during the follow-up period which is only four alarms more than one year before.

PEWS have variably taken into use on the children's wards of the Oulu University Hospital. Most of the PEWS scores are low which may indicate that patients with a high risk of clinical deterioration were identified fairly well. It can be considered that PEWS is being established to the care practices of departments because the numbers of measurements have been remained steady during the follow-up period. The results of the thesis can be utilized in the development of PEWS monitoring both at the Oulu University Hospital and nationally.