Työryhmät osaamisen johtamisen ja laadun parantamisen työvälineenä : Case Poliisiammattikorkeakoulu
Rahkonen, Tuula (2011)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Rahkonen, Tuula
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418434
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työryhmätyöskentely osaamisen johtamisen ja laadun parantamisen työvälineenä, kohteena Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään onko kaikki potentiaalinen osaaminen työryhmien käytössä ja ovatko työryhmiin nimetyt henkilöt todella aidosti kiinnostuneita työryhmän työskentelystä. Tarkoitus oli myös selvittää työryhmän jäsenten aktiivisuus ja asiantuntemus työryhmätyöskentelyssä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida työryhmätyöskentelyä organisaation sisäisen kehityksen näkökulmasta, johtotähtenä jatkuva parantaminen. Tavoitteena oli tunnistaa parantamisalueet sekä selvittää miten työryhmätyöskentelyn vahvuuksia voidaan hyödyntää organisaation osaamisen johtamisessa.
Teoreettisessa osassa käsiteltiin laatuteorioita ja prosesseihin perustuvan laadunhallintajärjestelmän mallia. Teoriassa keskityttiin jatkuvan parantamisen malliin. Pohdittiin myös osaamisen ja oppimisen teorioita. Työryhmätyöskentelyn resursseina ovat organisaation osaaminen, osaamisen johtaminen ja laadun johtaminen. Työryhmätyöskentelyn tulos näkyy yhdessä oppimisena, oppivana organisaationa sekä toiminnan ja laadun kehittymisenä. Koko prosessille on tunnusomaista oppiminen ja jatkuva parantaminen.
Empiirisessä osassa tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen teemahaastattelu ja siitä saatuja tuloksia tukemaan käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Tutkimustulokset analysoitiin vertailemalla vastauksia ja tekemällä niistä johtopäätökset. Tulosten pohjalta tehtiin yhteenveto ja annettiin kehittämisehdotukset.
Tutkimuksen perusteella voidaan vahvasti olettaa, että kaikki potentiaalinen osaaminen ei ole työryhmien käytössä. Tutkimus osoitti myös sen, että työryhmien henkilöt ovat valikoituneet. Vain 10 % henkilöstöresursseista on käytössä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että organisaatiossa on valtava osaamisvaranto, jota olisi syytä hyödyntää. Työryhmien toimintaa tulisi myös muuttaa enemmän projektimaisemmaksi. Näin tekeminen olisi suunnitelmallisempaa ja sillä olisi selkeä alku ja loppu sekä tulostavoitteet.
Teoreettisessa osassa käsiteltiin laatuteorioita ja prosesseihin perustuvan laadunhallintajärjestelmän mallia. Teoriassa keskityttiin jatkuvan parantamisen malliin. Pohdittiin myös osaamisen ja oppimisen teorioita. Työryhmätyöskentelyn resursseina ovat organisaation osaaminen, osaamisen johtaminen ja laadun johtaminen. Työryhmätyöskentelyn tulos näkyy yhdessä oppimisena, oppivana organisaationa sekä toiminnan ja laadun kehittymisenä. Koko prosessille on tunnusomaista oppiminen ja jatkuva parantaminen.
Empiirisessä osassa tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen teemahaastattelu ja siitä saatuja tuloksia tukemaan käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Tutkimustulokset analysoitiin vertailemalla vastauksia ja tekemällä niistä johtopäätökset. Tulosten pohjalta tehtiin yhteenveto ja annettiin kehittämisehdotukset.
Tutkimuksen perusteella voidaan vahvasti olettaa, että kaikki potentiaalinen osaaminen ei ole työryhmien käytössä. Tutkimus osoitti myös sen, että työryhmien henkilöt ovat valikoituneet. Vain 10 % henkilöstöresursseista on käytössä. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että organisaatiossa on valtava osaamisvaranto, jota olisi syytä hyödyntää. Työryhmien toimintaa tulisi myös muuttaa enemmän projektimaisemmaksi. Näin tekeminen olisi suunnitelmallisempaa ja sillä olisi selkeä alku ja loppu sekä tulostavoitteet.