Kiintiöpakolaisena Jyväskylässä : Kiintiöpakolaisten kokemuksia heille suunnatuista palveluista Jyväskylässä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Jyväskylään tulleiden kiintiöpakolaisten kokemuksia sosiaali- ja terveys- ja maahanmuuttajapalveluiden käytöstä. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan palveluiden avulla. Tavoitteena tutkimuksella oli nostaa pakolaisen ääni kuuluviin palveluiden käyttäjänä ja tätä kautta edistää palveluiden kehittämistä entistä pakolaislähtöisempään suuntaan. Tutkimusta varten haastateltiin viittä vapaaehtoista kiintiöpakolaisena Jyväskylään tullutta henkilöä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajapalveluiden työntekijät olivat merkittävässä roolissa pakolaisten elämässä heidän asettuessa Suomeen asumaan. Pakolaiset kokivat saavansa palvelua silloin kun sitä he tarvitsivat, mutta monikulttuurista ymmärrystä kaivattiin lisää. Monikulttuurisuuden tuntemista kaivattiin enemmän niiden taholta, jotka olivat muuttaneet Jyväskylään suoraan kotimaastaan, kun taas ensin toisiin kaupunkeihin asettuneet tai perheenyhdistämisen kautta tulleet eivät esittäneet edellä mainittua toivetta. Lisäksi tutkimus osoitti, että yksistään yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät auta pakolaista tai maahanmuuttajaa kotoutumaan, vaan siihen vaaditaan myös suomen kielen osaamista ja sosiaalisia kontakteja kantaväestöön. Yhteenvetona voidaan todeta, että uusitun kotouttamislain myötä pyrkimys maahanmuuttajien ja kantaväestön väliseen integraatioon vaaditaan paitsi maahanmuuttajalta sopeutumisvalmiutta, myös kantaväestön suhtautumista heihin tasavertaisina Suomen kansalaisina.

The purpose of this bachelor’s thesis was to investigate how the refugees coming to Jyväskylä have experienced the use of social, health and immigrant service system. This study also investigated refugees’ adjustment to the Finnish society. The aim of this study was to raise the refugees’ voices and thus help the Immigrant Services to promote the development of their services more to a refugee-oriented direction. Five volunteers, who had moved to Finland as quota refugees, were interviewed about their experiences. The interviews were recorded, transcribed and analysed by using content analysis. The results showed that the social workers and counsellors of the Jyväskylä Immigrant Services were in a significant role in the refugees’ lives when adjusting to a new society. The services were at most times available when needed, but at times more multicultural understanding would have been needed. However, multicultural understanding was an issue to those who had come to Jyväskylä directly from their home country but not to those who had already lived in another city before moving to Jyväskylä or arrived in Finland through family reunification. Furthermore, the study also showed that it was not only the most essential services that helped the refugees to adjust to Finland, but that they also required more social contacts with native Finns and knowledge of the Finnish language. In conclusion, the new law of social integration requires not only refugees and immigrants to adapt to the rules of the new society but also native Finns to meet them as equal citizens of Finland.