Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikutus - case Kaarinan kaupunki

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvointitoimenpiteiden vaikutus. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko henkilöstöstrategisesti kohdennetuilla työhyvinvointitoimenpiteillä ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkimuksessa verrattiin myös vuosina 2009 ja 2011 tehtyjen työhyvinvointiselvitysten tuloksia keskenään. Tutkimuksen lopuksi nostettiin esiin uusia kehittämisalueita.

Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvointia, henkilöstöstrategisen työhyvinvoinnin näkökulmaa sekä strategista johtamista. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen menetelmän yhdistelmä, jossa pääpainona oli kvalitatiivinen vertaileva analysointi ja tulkinta.

Tutkimustulokset osoittivat, että työhyvinvointiselvitys systemaattisena kehittämisen suunnan ja linjausten mittarina on merkittävä osa organisaation strategista työtä. Se on keskustelu- ja kehittämisväline, joka ohjaa koko organisaatiota kohti reflektoivaa vuoropuhelua. Organisaation kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta tulokset kannattaa liittää päivittäisen johtamisen käytäntöihin ja jalkauttaa työn tekemiseen käytännön tasolla. Yhteinen ja toimiva palaute- ja kehittämislinkki tukee kehittämishankkeita ja sitouttaa organisaation eri tasot työhyvinvoinnin yhteistoiminnalliseen kehittämiseen.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että organisaatioissa se, mihin kiinnitetään huomiota, kehittyy. Kehittäminen ei ole yksipuolista, vaan kehitettävän alueen vaikutukset ulottuvat laajemmin organisaation koko toimintaan ja hyvinvointiin.

The purpose of this thesis was to study the effect of actions for work well-being. The thesis was made in cooperation with the City of Kaarina. The purpose of the research was to study whether well-being actions allocated in view of personnel strategy have had an effect on work well-being. The purpose was also to compare the results of work well-being studies from 2009 and 2011 to each other. In conclusion of this research new development areas were highlighted.

In the theoretical part of this research work well-being, the work well-being point of view of personnel strategy and strategic leadership were discussed. The research method was a combination of quantitative and qualitative research methods with emphasis of the qualitative and comparative analysis and interpretation.

The research results showed that the work well-being study as a systematic trend of development and as a barometer of definition of policies is a considerable part of the strategic work of an organization. The work well-being study is a tool for conversation and development that directs the whole organization towards a reflective dialogue. In view of organizational development and competitiveness it is worthwhile to link the results to the practices in daily leadership and to put them into use for work at a practical level. A common and functioning feedback and development link will support the development projects and will commit the various levels of organization to a cooperative development of work well-being.

Based on the research it can be noted that in organizations, whatever is paid attention to, will develop. Development is not one-sided but the influences of the developed area will extend more widely to the whole operation and well-being of the organization.