LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS : Fyysisen harjoittelun vaikuttavuus sepelvaltimotautiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikutusta sepelvaltimotaudin riskitekijöihin ja sepelvaltimotautipotilaan fyysisen harjoittelun vaikuttavuutta. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen tilaa ja kuntoutusmahdollisuuksia Suomessa sekä fysioterapeuttien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sisältöä sydänkuntoutuksen osalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa sydänkuntoutukseen liittyvät mahdolliset ongelmakohdat, löytää sepelvaltimotautipotilaan sydänkuntoutusta parantavia ratkaisumalleja ja antaa toimeksiantajalle lisätietoa heidän oman toimintansa kehittämiseksi.

Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksen tapaan ja aineisto kerättiin pääasiassa uusimmista teoksista sekä tutkimuksista. Lisäksi ajankohtaista tietoa liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta kerättiin haastattelemalla alan asiantuntijoita sekä perehtymällä eri asiantuntijoiden artikkeleihin. Fysioterapeuttien koulutuksen tilaa selvitettiin sähköisten lähteiden avulla. Kerätty tieto analysoitiin ja siitä saatu runsas informaatio jäsennettiin yhteenvedoksi.

Tutkimusten mukaan säännöllistä ja riittävän tehokasta fyysistä harjoittelua sisältävällä sydänkuntoutuksella todettiin olevan myönteisiä vaikutuksia sepelvaltimotautiin ja sen riskitekijöihin. Sydänkuntoutuksesta tehdyn yhteenvedon mukaan ongelmakohdiksi muodostuivat hoitoketjun katkeaminen, oikea-aikainen kuntoutukseen ohjautuminen, kuntoutuksen sisältö, ennaltaehkäisevän kuntoutuksen rahoitus, resurssipula, tiedonkulku ja -puute, yhteistyö eri tahojen välillä sekä kuntoutuksen ja kuntoutumisen seurannan toteuttaminen. Fysioterapeuttien koulutuksesta tehdyn selvityksen mukaan vastavalmistuneilla fysioterapeuteilla ei näyttänyt olevan valmiuksia toimia sydänkuntoutuksen asiantuntijoina. Erityisosaaminen sydänpotilaiden liikunnallisesta kuntoutuksesta keskittyi täydennyskoulutuksista saatuun osaamiseen tai työssä oppimiseen.

The purpose of this thesis was to determine the effects of exercise-based cardiac rehabilitation on the risk factors of coronary artery disease (CAD) and the effectiveness of physical exercise on patients with coronary artery disease. In addition, the thesis includes information about the situation and possibilities of cardiac rehabilitation in Finland and also about the content of cardiac rehabilitation in physiotherapy education. The goal was to identify the problem areas of cardiac rehabilitation, find out answers to problems and offer more information to the assignor of this work, the CorusFit Ltd, and also a possibility to develop their activities.

The work was implemented as a literature review and material was retrieved mainly from the latest literature and research. In addition, current information about exercise-based cardiac rehabilitation was collected from interviews and articles written by specialists. The situation of physiotherapy education was examined by using websites. The collected information was analyzed and summed up.

According to research, the cardiac rehabilitation which consists of regular and sufficiently effective physical exercise had positive effects on the coronary artery disease and its risk factors. According to the summary, the problem areas of cardiac rehabilitation were the timing of rehabilitation, the content of rehabilitation, the funding of preventive rehabilitation, lack of resources, flow and lack of information, co-operation between service providers and the implementation of rehabilitation follow-up. According to the report, it seemed that recently graduated physiotherapists did not seem to have the capacity of working as specialists in cardiac rehabilitation. The competence in the exercise-based rehabilitation of cardiac patients was based on information coming from in-service education or work-based learning.