Saldokorjausprosessin virtaviivaistaminen : Metso Paper Rautpohjan tehtaan tuotannossa
Puupponen, Riikka (2011)
Puupponen, Riikka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918800
Tiivistelmä
Metso Paper Rautpohjan tehtaalla on käytössä Flexim työajanlaskentajärjestelmä, jota käytetään työajan laskemiseen. Työntekijällä on tunniste, joka tunnistaa hänet työaikapäätteellä. Tunnisteesta kirjautuu hänelle järjestelmään leimaukset, joiden perusteella lasketaan päivittäistä työaikaa. Työajan laskenta perustuu järjestelmään tallennettuihin työvuorojen liukumarajoihin, jotka pohjautuvat paikallisen sopimuksen kautta työehtosopimukseen ja työaikalakiin.
Opinnäytetyö on rajattu koskemaan tuotannon työntekijöitä, koska heillä on rajatummat liukumamahdollisuudet työvuoroissaan. Tuotannon työntekijöiden oletetaan joustavan kuitenkin työtilanteen mukaan, joten heidän työaikakirjauksiinsa kohdistuu korjaustarpeita. Korjauksista vastaa osastojen assistentit. Saldokorjausprosessin voidaankin katsoa alkavan siitä hetkestä, kun assistentti saa impulssin.
Opinnäytettä varten tutkija kokosi työryhmän, jonka kanssa haettin virtaviivaista ja läpiajaltaan nopeaa korjausprosessia. Entinen toimintapa oli hidas, suurimmaksi osaksi sen takia, että korjausprosessissa oli niin monta työvaihetta ja toimijaa. Tavoitteena oli löytää paras mahdollinen uusi toimintatapa. Tähän päästiin toimintatutkimuksen keinoilla: ensimmäinen kehitysaskel ei riittänyt työryhmälle, joten otimme seuraavan.
Lopputuloksen saavuttaminen vaati sekä toimintatapojen sekä järjestelmän muuttamista. Testaamisen jälkeen työryhmä oli tyytyväinen saavuttamiinsa tuloksiin ja uusi toimintatapa, uusi korjausprosessi, korvasi vanhan. Uusi toimintatapa helpottaa assistenttien työtä, säilyttää hyväksyntävastuun esimiehellä ja mahdollistaa saldojen päivittymisen työaikapankkiin lähes reaaliaikaisesti korjausimpulssin saapumisesta assistentille.
Opinnäytetyö on rajattu koskemaan tuotannon työntekijöitä, koska heillä on rajatummat liukumamahdollisuudet työvuoroissaan. Tuotannon työntekijöiden oletetaan joustavan kuitenkin työtilanteen mukaan, joten heidän työaikakirjauksiinsa kohdistuu korjaustarpeita. Korjauksista vastaa osastojen assistentit. Saldokorjausprosessin voidaankin katsoa alkavan siitä hetkestä, kun assistentti saa impulssin.
Opinnäytettä varten tutkija kokosi työryhmän, jonka kanssa haettin virtaviivaista ja läpiajaltaan nopeaa korjausprosessia. Entinen toimintapa oli hidas, suurimmaksi osaksi sen takia, että korjausprosessissa oli niin monta työvaihetta ja toimijaa. Tavoitteena oli löytää paras mahdollinen uusi toimintatapa. Tähän päästiin toimintatutkimuksen keinoilla: ensimmäinen kehitysaskel ei riittänyt työryhmälle, joten otimme seuraavan.
Lopputuloksen saavuttaminen vaati sekä toimintatapojen sekä järjestelmän muuttamista. Testaamisen jälkeen työryhmä oli tyytyväinen saavuttamiinsa tuloksiin ja uusi toimintatapa, uusi korjausprosessi, korvasi vanhan. Uusi toimintatapa helpottaa assistenttien työtä, säilyttää hyväksyntävastuun esimiehellä ja mahdollistaa saldojen päivittymisen työaikapankkiin lähes reaaliaikaisesti korjausimpulssin saapumisesta assistentille.