Hoitajien osaaminen elvytystilanteessa : Hoitonetti

Abstract

Äkilliseen elottomuuteen aikuisilla johtaa useimmiten sydän- ja verisuonitaudit. Äkillisiä sydänpysähdyksiä kohdataan paitsi kotioloissa myös sairaaloissa. Yleisyyteen sairaaloissa vaikuttaa paljolti sairaalan toiminnan luonne, mutta on arvioitu, että äkillisiä elottomuuksia kohdataan yhdestä viiteen potilaalla 1000 hoitojaksoa kohden. (Jäntti 2011.) Elvytyksen aloituksella ja laadulla on merkittävä vaikutus potilaan jatkoselviytymiseen. Elvytyksessä taistellaan aina aikaa vastaan. Tämän vuoksi tilanteissa korostuukin nopeiden päätösten ja nopean toiminnan merkitys. Sairaaloissa normaaleilla vuodeosastoilla työskentelevät sairaanhoitajat eivät kohtaa jokapäiväisessä työssään elvytystilanteita kovinkaan usein. Tästä johtuen tilanteen hallinta saattaa olla vaikeaa. Ongelmana saattaa olla mahdollisesti myös peruselvytystekniikan heikko hallitseminen. (Ikola 2008a.) Opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää olemassa olevien tutkimusten pohjalta sairaanhoitajien nykyhetken osaamista elvytystilanteissa. Opinnäytteen tavoitteena on lisätä sairaanhoitajien tietoutta yleisestä elvytysosaamisesta. Opinnäyte totutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus on koottu analysoimalla viittä aikaisempaa tutkimusta ja yhtä ammattikorkeakoulun opinnäytettä. Tutkimuksen mukaan jokaisella elvytyksen osa-alueella on kehitettävää. Puutteita havaittiin niin tiedollisissa kuin taidollisissakin osa-alueissa. Lisäksi kehittämisen varaa olisi hoitajien asenteissa elvytyksen suhteen. Eniten tiedollisia puutteita oli defibrilloinnin osalla. Ongelmia aiheutti esimerkiksi defibrillointielektrodien kiinnittäminen väärille kohdille rintakehälle. Lisäksi puutteita tiedoissa oli elvytyksen alun ja elvytyksen aikaisen toiminnan priorisoinnissa. Taidollisesti ongelmallista oli muun muassa oikeaoppinen painelu, sekä hengitysteiden avaaminen. Positiivisia tuloksi saatiin paineluelvytyksen nopeasta aloittamisesta. Jokaiselta alueelta saatiin myös runsaasti yksittäisiä onnistumisia. Hyvänä asiana voidaan pitää myös sitä, että hoitajat ovat kiinnostuneita elvytyksestä, sekä haluavat kehittyä siinä. Tutkimuksen kehittämiskohteeksi nousi hoitajien elvytysosaamisen lisääminen. Kehitettävää olisi kaikilla elvytyksen osa-alueilla. Osaamisen tasoa voitaisiin lisätä esimerkiksi lisäämällä elvytyskoulutusta hoitajille säännöllisin välein. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi siitä miten elvytystä tulisi opettaa ja kerrata hoitajille päästäkseen mahdollisimman hyvään lopputulokseen.

Cardiovascular diseases in adults often lead to sudden lifelessness. Sudden cardiac arrests are encountered not only at home, but also in hospitals. Prevalence in hospitals depends very much on the nature of hospital operations, but it is estimated that sudden lifelessness is faced between one and five in 1000 per cycle (Jäntti, 2011.) CPR initiation and quality of the CPR have a significant role in patient's surviving in the future. Resuscitation is always a matter of fighting against time. Therefore, in situations of rapid decisions a rapid reaction is emphasized. In hospitals, the nurses that are working on normal wards do not encounter recovery situations very often in their everyday work. As a result, control of the situation may be difficult. The problem may possibly be that the CPR techniques to control the situation are poorly mastered. (Ikola 2008a). The purpose of this thesis was to examine the existing studies on nurses’ present knowledge of the resuscitation situations. The aim of this thesis is to increase nurses’ awareness of the general resuscitation skills. Thesis was carried out by systematic literature review. Literature review is compiled by analyzing five previous studies and one of the polytechnic theses. According to the study, each stimulus part of the area has developing needs. There were weaknesses in both informational and the so called know-how part of resuscitation. Additionally, there is room for improvement in the nurses’ attitudes towards resuscitation. Lack of knowledge was largest in defibrillation. Problems were caused by e.g. defibrillation pads attached on the wrong place on the chest. In addition, there were problems with starting the CPR and prioritizing during the CPR. "With respect to skills, there were problems in the orthodox compression method and in opening the airways, among other things." Positive results were gathered from the rapid initiation of resuscitation. Each part had also plenty of individual successes. Besides, it can be considered as a good thing that nurses have interest in CPR and they want to develop in it. The development target of the thesis is to increase the nurses’ skills and competence in resuscitation. Level of competence could be increased for example by increasing stimulus training at regular intervals. Further research could be done for example about how CPR should be taught and rehearsed to achieve the best possible outcome