Mångprofessionellt arbetsteam inom geriatrisk rehabilitering
Jansson, Gunilla (2011)
Jansson, Gunilla
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121218120
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee viestinnän edistämistä eri ammattiryhmien välillä ja paremman kuntouttavan työtavan kehittämistä ikääntyneiden kuntoutukseen liittyvässä projektissa Ahvenanmaan terveyden ja sairaanhoidon geriatrian klinikassa. (Ålands hälso och sjukvård).
Tutkimuksen tavoitteena on käynnistää moniammatillistet kierrrot sekä arvioida se.
Moniammatillisia kiertoja on testattu kahdeksan kuukauden ajan. Tässä tutkimukset on arvioitu moniammatillisia kiertoja.
Tutkimus on suoritettu laadullisella kohderyhmähaastattelu-menetelmällä. Tutkimukseen osallistuneita on 13henkilöä, jotka edustavat eri ammattiryhmiä. Saatujen tulosten perusteella moniammatilliset kierrot ovat toimineet hyvin. Kierrot ovat lisänneet osallistumisaktiivisuutta kuntoutusprosessiin sekä ymmärrystä henkilöstöryhmien välillä.
Henkilökunnan osallistumismahdollisuus on lisännyt motivaatiota kuntouttamiseen. Haastateltavat kokivat saavansa vaikuttaa omaan työhönsä toisin kuin aikaisemmin.
Työ suoritetaan järjestelmällisemmin ja kuntoutussuuntautuisemmin mikä hyödyntää potilaita.
Haastattelujen aikana keskusteltiin edellytyksistä varhaisiin hoitosuuntelmakokouksiin, taidoista realistisen tavoitteiden laatimiseksi yhdessä potilaan kanssa, osa tavoitteiden kirjaamisen merkityksestä ja siitä miten tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tutkimuksen tavoitteena on käynnistää moniammatillistet kierrrot sekä arvioida se.
Moniammatillisia kiertoja on testattu kahdeksan kuukauden ajan. Tässä tutkimukset on arvioitu moniammatillisia kiertoja.
Tutkimus on suoritettu laadullisella kohderyhmähaastattelu-menetelmällä. Tutkimukseen osallistuneita on 13henkilöä, jotka edustavat eri ammattiryhmiä. Saatujen tulosten perusteella moniammatilliset kierrot ovat toimineet hyvin. Kierrot ovat lisänneet osallistumisaktiivisuutta kuntoutusprosessiin sekä ymmärrystä henkilöstöryhmien välillä.
Henkilökunnan osallistumismahdollisuus on lisännyt motivaatiota kuntouttamiseen. Haastateltavat kokivat saavansa vaikuttaa omaan työhönsä toisin kuin aikaisemmin.
Työ suoritetaan järjestelmällisemmin ja kuntoutussuuntautuisemmin mikä hyödyntää potilaita.
Haastattelujen aikana keskusteltiin edellytyksistä varhaisiin hoitosuuntelmakokouksiin, taidoista realistisen tavoitteiden laatimiseksi yhdessä potilaan kanssa, osa tavoitteiden kirjaamisen merkityksestä ja siitä miten tavoitteet voidaan saavuttaa.