Lampaan keinosiemennys

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko Suomessa jo aika alkaa perustaa yleistä keinosiemennyspalvelua lampaille. Tutkimus oli ajankohtainen, koska keinosiemennyspalvelun perustamisesta on alettu käydä keskusteluja ProAgrian ja MTT:n välillä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena marraskuussa 2010. Kysely postitettiin 281 tarkkailutilalle, joista 100 vastasi. Työ tehtiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ProAgrian kanssa. Tutkimuksen perusteella tilalliset näkivät keinosiemennyksen kalliiksi ja aikaa vieväksi menetelmäksi. Moni piti omaa pässiä parhaana vaihtoehtona lampaiden tiineyttämiseen. Lampaan keinosiemennystä käytettäisiin suurimmaksi osaksi suomenlampaan jalostukseen, mutta kiinnostusta löytyi muiden lammasrotujen ja risteytysten jalostukseen. Keinosiemennyksen etuihin kuuluu uuden geenimateriaalin saanti Suomeen, risteytystuotannon helpotus, pässien jälkeläisarvostelun tehostus ja lammastilojen oman eläinaineksen parantaminen jalostuksen kautta. Lisäksi keinosiemennyksestä on lyhyt matka alkioiden käyttöön.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kiinnostusta löytyy lampaiden keinosiemennystä kohtaan jonkin verran. Keinosiemennyspalvelua voisi siis pienimuotoisesti alkaa kokeilla asiasta kiinnostuneimpien asiakkaiden kanssa. Asiakaskunnan kasvaessa ja palvelun toiminnan muuttuessa rutiiniksi voi keinosiemennyspalvelua alkaa laajentaa asiakkaiden kiinnostuksen mukaan.

The goal of the thesis was to find out if it is time to constitute public artificial insemination service for sheep in Finland. The survey was actual, because ProAgria and MTT have started to discuss starting the service. The questionnaire was posted to 281 sheep owners in November 2010 and 100 of them answered. The work was done in cooperation whit South Ostrobothnias ProAgria. The survey revealed that sheep owners thought artificial insemination was an expensive and time-consuming method. Many of them thought that the best alternative to gestate their sheep was their own ram. Artificial insemination would be used mostly in finnsheep breeding. The benefits of artificial insemination are getting new gene material to Finland, making crossbreeding easier and the evaluation of ram offspring more effective, and improving the sheep farms’ own animal material through breeding. Furthermore, from artificial insemination it is not a long way to using embryos.

In conclusion we can notice, that there is enthusiasm towards artificial insemination. Insemination service could be stared and contrived forward step by step.