Revisorer som ett aktivt verktyg i kampen mot ekonomisk brottslighet?
Ronkainen, Maarit (2011)
Ronkainen, Maarit
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217994
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee tilintarkastajan laissa määriteltyjä työtehtäviä, tilintarkastajan vastuuta sekä kyseisen ammattiryhmän mahdollisuuksia olla aktiivisesti mukana talousrikostorjunnassa. Työn tarkoituksena on näin ollen tutkia, josko tilintarkastajat voisivat tulevaisuudessa olla aktiivisessa osassa talousrikostorjunnassa yhteistyössä suomalaisten viranomaisten kanssa.
Teoriaosuus koostuu tilintarkastajan työtehtävistä, erityisesti koskien talousrikollisuutta. Talousrikollisuutta sekä talousrikostorjuntaa käsitellään myöskin yleisellä tasolla. Viimeisessä kappaleessa lyön nämä osuudet yhteen keskustelemalla tilintarkastajan roolista talousrikostorjunnassa. Tämän teen ammattikirjallisuuden sekä erinäisten artikkeleiden avulla.
Empiirisessä osiossa tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Haastattelin yhtä HTM-tilintarkastajaa, yhtä vero- sekä yhtä poliisiviranomaista. Haastatteluiden perusteella halusin selvittää, millaista yhteistyötä tilintarkastajien ja viranomaisten välillä on. Tämän lisäksi tutkin, millaisia käsityksiä tilintarkastajilla itsellään sekä viranomaisilla on tilintarkastustyötä koskien. Keskiössä oli erityisesti tilintarkastajan mahdollisuudet aktiivisesti torjua talousrikollisuutta. Pyrin myös selvittämään, josko näiden toimijoiden välillä on ns. odotuskuilu.
Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, ettei ainakaan selkeää tilintarkastukseen kohdistuvaa odotuskuilua näiden osapuolien välillä ole. Kukaan vastaajista ei myöskään ollut sitä mieltä, että tilintarkastajien tulisi tulevaisuudessa olla aktiivinen osa talousrikostorjuntaa siitäkin huolimatta, että se voisi vähentää talousrikoksien määrää.
Teoriaosuus koostuu tilintarkastajan työtehtävistä, erityisesti koskien talousrikollisuutta. Talousrikollisuutta sekä talousrikostorjuntaa käsitellään myöskin yleisellä tasolla. Viimeisessä kappaleessa lyön nämä osuudet yhteen keskustelemalla tilintarkastajan roolista talousrikostorjunnassa. Tämän teen ammattikirjallisuuden sekä erinäisten artikkeleiden avulla.
Empiirisessä osiossa tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Haastattelin yhtä HTM-tilintarkastajaa, yhtä vero- sekä yhtä poliisiviranomaista. Haastatteluiden perusteella halusin selvittää, millaista yhteistyötä tilintarkastajien ja viranomaisten välillä on. Tämän lisäksi tutkin, millaisia käsityksiä tilintarkastajilla itsellään sekä viranomaisilla on tilintarkastustyötä koskien. Keskiössä oli erityisesti tilintarkastajan mahdollisuudet aktiivisesti torjua talousrikollisuutta. Pyrin myös selvittämään, josko näiden toimijoiden välillä on ns. odotuskuilu.
Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, ettei ainakaan selkeää tilintarkastukseen kohdistuvaa odotuskuilua näiden osapuolien välillä ole. Kukaan vastaajista ei myöskään ollut sitä mieltä, että tilintarkastajien tulisi tulevaisuudessa olla aktiivinen osa talousrikostorjuntaa siitäkin huolimatta, että se voisi vähentää talousrikoksien määrää.