Miten tästä eteenpäin? : Aivohalvauspotilaan omaisen käsitys kotona selviytymisestä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aivohalvauspotilaan omaisen käsitystä kotona selviyty-mistä hoitaessaan sairastunutta läheistään. Asiaa käsiteltiin omaisen näkökulmasta ja pyrittiin selvittä-mään mitkä esteet vaikeuttavat kotona selviytymistä ja mitkä tekijät tukevat sitä.

Tutkimusjoukon muodosti kolme omaista iältään 73 – 83 vuotta (2 naista ja 1 mies). Läheisen sairauden akuuttivaiheesta oli kulunut 1– 3 vuotta ja näin omaiselle oli jo muodostunut käsitys siitä, mitkä olivat esteet kotona selviytymiselle ja mitkä tekijät taas tukivat sitä. Tutkimusaineisto koostui ääninauhoitetuista ja litteroiduista teemahaastatteluista. Haastattelut luokiteltiin ja analysoitiin fenomenografisella mene-telmällä.

Opinnäytetyön analysoinnin tuloksena käsitys omaisen kotona selviytymisestä hoitaessaan läheistä antoi arvokasta tietoa esteistä, jotka vaikeuttivat kotona selviytymistä ja tekijöistä, jotka auttoivat jaksamaan. Kotona selviytymisen esteiksi nousivat henkiset ja fyysiset tekijät, joista henkisillä tekijöillä oli selkeämpi merkitys. Väsymys, masennus, uupuminen, yksinäisyys, sosiaalisen verkoston vähyys ja sidonnaisuus sekä oman ajan puute koettiin merkittävimmiksi esteiksi. Fyysisiä tekijöitä olivat mm. kodin tilojen so-pimattomuus, ulkopuolisen kotiavun puute, auttajan omat sairaudet, yöunen puute sekä fyysinen väsy-mys. Kotona selviytymistä tukevia tekijöitä olivat perheen tuki, vertaistuki, intervallijaksot hoidettavalle ja auttajan omat kuntoutusjaksot sekä virkistyslomat. Tutkittavien mielestä selviytymistä kotona lisäsivät kodin muutostyöt, henkilökohtainen avustaja, ulkopuolinen kotiapu ja kotisairaanhoito.

Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon moniammatillisessa yhteistyössä suunniteltaessa aivohalvauspotilaan kotiutusta omaisen hoitaessa läheistään kotona. Opinnäytetyöstä esille nousseita kotona selviytymisen esteitä, voitaisiin huolellisen kotiutussuunnitelman avulla ennalta-ehkäistä ja järjestää kotiin tarvittavat tukitoimet turvaamaan selviytymistä kotona. Näin kotiutusvaiheessa potilasta ja omaista tuettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Omaisen fyysisen ja henkisen jaksamisen tukeminen auttaa jaksamaan vaativassa tehtävässä.

The purpose of this bachelor´s thesis was to study the views of stroke patients´ relatives how to cope, when they have to take care of the close relative at home. The issue was studied from the relative´s view and the study attempted to discover, which factors are obstacles and which factors support living at home.

The study group consisted of three relatives, which were aged 73 – 83 years (2 women ja 1 man). The patient´s illness had occurred in the past 1-3 years. Therefore they already had views, which factors were obstacles and which factors supported living at home. The research material consisted of recorded and transcribed theme interviews. They were classified and analysed with a phenomenographic method.

The analysis of the results gave valuable information from obstacles, which make it difficult to live at home and on the other hand the factors, which help to cope at home. The obstacles were both mental and physical factors, from which mental factors had a clearer significance. Tiredness, depression, exhaustion, loneliness, the lack of social network, linkage and the lack of own time were seen the most significant obstacles. Physical factors were among other things unsuitable spaces at home, the lack of home services, relative´s own illnesses, lack of sleep and physical tiredness. The factors, which help to cope living at home, were the support of the family, the peer support, the interval periods of the patient and the relative´s own rehabilitation periods and recreation holidays. The interviewees experienced that structural changes at home, personal assistant, home services and home nursing helped to cope living at home.

The information from this bachelor`s thesis can be exploited in the multiprofessional cooperation in the healthcare, especially when planning the stroke patient`s discharge from the hospital in the situations then the relatives in going to take care of the patient at home. Some of the obstacles, which were found in this bachelor`s thesis, could be prevented with a careful discharge planning. In the discharge plan it could also be possible to organize necessary support actions to ensure coping at home. In this way patients and their relatives could be supported with the best possible way. The physical and mental support to the patient´s relatives helps to cope them in their demanding task.