VALOKUVATERAPEUTTISEN TYÖSKENTELYN SOVELTUVUUS OSAKSI PÄIHDERIIPPUVAISTEN TOIMINTATERAPIAA

Abstract

Valokuvaterapeuttisen työskentelyn soveltuvuutta osaksi päihderiippuvaisten toimintaterapiaa ei ole tutkittu. Halusimme kartoittaa menetelmän soveltuvuutta yhdistämällä teoriaa päihderiippuvuudesta sekä valokuvaterapeuttisesta työskentelystä. Opinnäytetyö on tehty käytettäväksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelman opetuksessa. Päihderiippuvuudesta kärsivä henkilö osoittaa pakonomaista käytöstä sekä liiallista kiintymystä riippuvuuden kohteeseen. Päihteiden väärinkäytöllä on negatiivinen vaikutus riippuvuudesta kärsivän henkilön läheisiin, sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen sekä työkykyyn. Riippuvuuteen kuuluu myös haitallisen toiminnan lopettamisesta johtuva voimakas taipumus aloittaa toiminta uudelleen, mikä hankaloittaa kuntoutumisprosessia. Valokuvaterapeuttinen työskentely perustuu valokuvaterapiaan, jossa tunteita, ajatuksia ja kokemuksia prosessoidaan ja aktivoidaan ohjauksessa valokuvan keinoin. Valokuvaterapia ei ole itsenäinen terapiamuotonsa, vaan sitä voidaan käyttää menetelmällisesti ilman taideterapian koulutusta. Toimintaterapian teoriatiedosta valitsimme työtämme ohjaamaan Inhimillisen toiminnan mallin. Se jäsentää, selventää ja tarkastelee inhimillistä toimintaa niin fyysisestä, mielenterveydellisestä kuin kognitiivisesta näkökulmasta. Mallin tarkoituksena on määritellä se, kuinka ihminen valitsee, organisoi ja aloittaa toiminnan. Opinnäytetyössä painotetaan motivoivan tyylin merkitystä päihderiippuvaisen kuntoutuksessa. Motivoivan tyylin on tutkimuksissa todettu vaikuttavan niin hoitoon osallistumiseen, hyviin hoitotuloksiin kuin myönteiseen suhtautumiseen muutoksen suhteenkin. Opinnäytetyömme on koottu yhdistämällä päihdekuntoutukseen, valokuvaterapiaan, motivointiin sekä Inhimillisen mallin toimintaan liittyvää teoriatietoa. Opinnäytetyö vastaa siihen, kuinka valokuvaterapeuttisia menetelmiä voidaan hyödyntää päihdekuntoutuksessa osana toimintaterapiaa Inhimillisen mallin suuntaviivoja seuraten ja mitä asioita tulee huomioida ennen menetelmän käyttöönottoa päihdekuntoutuksessa.

There aren’t many studies of phototherapeutic methods being used as a part of rehabilitation with substance abuse clients in occupational therapy. We wanted to find out how suitable this method is by combining theory about substance abuse problem and phototherapeutic methods. This thesis will be used for educational purposes in the education of Occupational Therapy students of Jyväskylä University of Applied Sciences A person with substance abuse problem shows compulsive behavior and excessive affection towards the target of addiction. Substance abuse has a negative effect on family and friends, creating and maintaining social connections and also to ability to work. A part of addiction is the strong tendency to start using the substance again after quitting the use, which makes the rehabilitation process more difficult. Phototherapeutic methods are a part of phototherapy, in which feelings, thoughts and experiences are being processed and activated through photos and photography under supervision. Phototherapy is not an independent therapy form and it can be used as a method without art therapy training. We chose to use The Model of Human Occupation to quide our work. It structures, clarifies and observes human occupation from a physical, psychological and cognitive perspective. The models purpose is to define how a person chooses, organizes and begins an activity. Our work highlights the importance of motivation in substance abuse rehabilitation. Studies have found that motivation effects taking part in rehabilitation, good results and a positive attitude towards change. We have completed our thesis by combining theory about substance abuse rehabilitation, phototherapeutic methods, motivation and The Model of Human Occupation. This thesis answers to how phototherapeutic methods can be used in substance abuse rehabilitation as a part of occupational therapy following the guidelines of the Model of Human Occupation and also what a therapist has to consider before using these methods.