Sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) -mittarin testaus neurotoimialueen potilaille

Abstract

Työ kuuluu Tulevaisuuden sairaala - Hoitotyön kehittämisprojekti 2009–2015 (Hoi-Pro) hankkeeseen. Projektin potilasohjaus -osatehtävässä testataan Sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) -mittaria potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkökulmista tulevilla Neuro-, Tules-, Sydän- ja Vatsatoimialueilla. (Kummel ym. 2011.)

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää tiedon tarve mittaria neurotoimialueen potilaiden tarpeita vastaavaksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli testata neurologisten potilaiden tiedon tarvetta (SPTT) (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) -mittarilla. Sairaalapotilaan tiedon tarve SPTT -mittarin testausta kuvaava tutkimus toteutettiin yhden sairaanhoitopiirin alueella seitsemällä neurologisella osastolla. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 160 kappaletta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja Salon aluesairaalaan. Tutkimusaineisto kerättiin kahden viikon aikana toukokuussa 2011. Lomakkeiden jaosta potilaille huolehti osastojen henkilökunta ja neurologiset potilaat täyttivät lomakkeet sairaalassaoloaikanaan. Vastausprosentti oli 42,5 % (n=68). Aineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisesti SPSS 17.0 -ohjelmalla ja avoin kysymys sisällön analyysilla.

Tutkimustulosten mukaan neurologiset potilaat tarvitsevat eniten tietoa biologis-fysiologiselta osa-alueelta ja vähiten eettiseltä osa-alueelta. Erityisesti tarvitaan tietoa hoitoon liittyvistä komplikaatioista ja niiden ehkäisystä. Hyvin vähän tietoa kaivataan potilasasiamiehen toiminnasta. Eettisellä ja ekonomisella osa-alueella on eniten epäselviä väittämiä neurologisten potilaiden näkökulmasta, vaikkakaan epäselvyysprosentit eivät ole kovin suuria. Näistä nousee esiin omiin potilasasiakirjoihin tutustuminen, hoitoon osallistuvien ammattiryhmien vastuualueiden määrittely sekä kuntoutus kustannuksineen. Neurologisten potilaiden kehitysehdotuksista nousi esille oikean potilaan huomioiminen tiedon saajana, päiväkohtaisen tiedon saaminen, potilaiden tukeminen, kiireettömyys ja ystävällisyys sekä väittämien tärkeysjärjestykseen laittaminen.

Tiedon tarvetta kartoittamalla löydetään potilaiden yksilölliset tiedon tarpeet ja edistetään heidän voimavarojaan. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, toimiiko tiedon tarve mittari käytännössä ohjauksen apuvälineenä potilasohjauksessa sekä potilaiden että hoitajien näkökulmasta.

The thesis is part of Nursing Development Project 2009-2015 (Hoi-Pro). The Received Knowledge of Hospital Patients (RKHP) (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) -scale is tested in the project from the perspectives of patients and medical staff coming to Neuro, MSD, Heart and Stomach of operations. (Kummel et al 2011.)

The purpose of the study was to describe patients´ information needs on neurological patients. The material was collected from neurological patients at Turku University Hospital and Salo Regional Hospital during hospital treatment in May 2011. A deductive approach was adopted for the study. The material for the study was collected using The Received Knowledge of Hospital Patients (RKHP) (© Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) -scale. The response rate was 42.5 % (n=68). The structured material was analyzed using the SPSS 17.0 program. The material was analyzed by examining the frequency distribution and percentages for the variables and an open question with content analysis.

The results showed that neurological patients need most information on bio physiological field of knowledge and the least information on ethical field of knowledge. In particular, information is needed to treat complications and their prevention. Very little information is needed about the patient agent's activities. In ethical and financial fields of knowledge there are the most ambiguous arguments from the neurological patient’s perspective, even if the ambiguity of the percentages is not very high. These include access to their own patient documents, involvement in the treatment of occupational groups as well as defining the responsibilities of the rehabilitation costs. Development proposals raised by neurological patients were such as patient attention as the correct recipient of the information, day specific data acquisition, patient support, peace, and friendliness and placing things into order of importance.

It is possible to recognize the individual patient information needs with the received knowledge scale. In the future, it would be interesting to find out whether the need for received scale works in practice as a tool for patient guidance from both patients and nurses' point of view.