Suomenjoen valuma-alueen ravinnekuormitusselvitys

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Padasjoen kunnassa sijaitsevan Suomenjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen tilaa. Suomenjoen valuma-alue muodostaa karkeasti 66 % Nerosjärven valuma-alueesta vaikuttaen merkittävästi järven vedenlaatuun. Työn toimeksiantaja Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys ry on viime aikoina huolestunut Nerosjärven ja siihen laskevan Suomenjoen tilasta ja niihin kohdistuvan ravinnekuormituksen kehityksestä. Työn tavoitteeksi asetettiin Suomenjoen ravinnekuormituksen nykytilan ja lähteiden määrittäminen sekä mahdollisten toimenpidekohteiden kartoittaminen Suomenjoen valuma-alueella.

Teoriapohjana hyödynnettiin olemassa olevaa tutkimustietoa ravinteiden lähteistä, kulkeutumisesta ja niiden vaikutuksista vesistöön. Ravinnekuormituksen todellisen kokonaismäärän ja osavaluma-alueiden kuormituksen selvittämiseksi tehtiin vesistötutkimuksia. Ainevirtaamat määritettiin siivikkomittauksella saatujen virtaamien ja vesinäytteiden pitoisuuksien avulla. Matemaattisen mallinnuksen teoriaa hyödyntämällä määritettiin kartta-aineistosta ja ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä saaduilla tiedoilla kokonaisvaltainen kuva valuma-alueella muodostuvan kuormituksen jakautumisesta lähteittäin. Lisätietoa valuma-alueen haja-asutuksen vesistöön aiheuttamasta rasituksesta kerättiin kyselytutkimuksen avulla, joka kohdistettiin lähivaluma-alueen kiinteistöille.

Työssä havaittiin, että Suomenjoen valuma-alueen ihmistoiminta kuormittaa vesistöä typen osalta voimakkaasti ja fosforin osalta lievästi. Ravinnesuhteita tarkasteltaessa todettiin kokonaisravinnesuhteiden perusteella joen tuotannon olevan selkeästi fosforirajoitteista. Suomenjoen vedenlaadusta saatiin paljon tietoa ja sen todettiin heikkenevän kuljettaessa alavirtaan päin. Mallinnuksen perusteella alueen ihmistoiminnoista aiheutuvasta kuormituksesta suurin osa oli lähtöisin maataloudesta. Alueella kulkevissa Tervaojassa, Isoniitunojassa ja Letonkorvenojassa mitatut ainevirtaamat olivat huomattavasti koholla ja mahdollisuuksia niiden pienentämiseksi tulee kartoittaa. Yleisesti Suomenjoen tilan turvaamiseksi ja sen parantamiseksi tulisi virtaamaoloja valuma-alueella ennallistaa ja ravinteiden pidättymistä tehostaa.

The purpose of the thesis was to study and evaluate the state of nutrient loading in the Suomenjoki River Basin. The river basin constitutes approximately 66 percent of the Lake Nerosjärvi Drainage Basin thus giving reason to suspect it being the main contributor to nutrient loading in the lake. The local registered water conservation association Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys has grown worried about the state and development of nutrient loading in the Lake Nerosjärvi and the River Suomenjoki. For the aim of the thesis was set to assess the current state and sources of nutrient loading in the Suomenjoki drainage area and to discover possible targets for measures intended to reduce nutrient runoff.

For the theoretical frame of reference prior research data on sources of nutrient loading, transportation of nutrients and the impact of nutrient loading in waterways was applied. Water probing and flow measurements were conducted to analyze the total nutrient load and to determine the loading from sub-drainage areas. An overall estimate of the nutrient source division was established by utilizing theories of mathematical modeling of nutrient loading. Additive information of waterway loading was collected through a survey that was sent to the residences situated in the close catchment area of the River Suomenjoki.

In the study it was discovered that anthropogenic operations in the river basin affect strongly the nitrogen loading and mildly the phosphorus loading into the River Suomenjoki. According to the total nutritive ratio the results show that the production in the river was strongly phosphorus limited. Through mathematical modeling it was established that the biggest source of anthropogenic loading is farming. In the ditches of Tervaoja, Isoniitunoja and Letonkorvenoja the measured flows of substance were considerably high and measures to decrease them should be examined. In general to improve the water quality and the state of the River Suomenjoki the flow conditions in the drainage area should be restored and retention of nutrition enhanced.