Alkoholia haitallisesti käyttävän asiakkaan kohtaaminen hoitotyössä
Siirilä, Terhi; Korpinen, Sari (2021)
Siirilä, Terhi
Korpinen, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122265
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, mitä erityispiirteitä liittyy alkoholia haitallisesti käyttävän asiakkaan kohtaamiseen hoitotyössä. Tarkoitus oli myös löytää ja tuoda esiin kehitysideoita alkoholin haitallisesti käyttävän ammatilliseen kohtaamiseen. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta ammatillisesta kohtaamisesta ja kehittää siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki alkoholia haitallisesti käyttävän asiakkaan kohtaamisen haasteelliseksi. Henkilökunnalla ei ollut tarpeeksi valmiuksia ja resursseja edes alkoholin käytön puheeksi ottamiseen. Asian puheeksi ottamiseen vaikuttivat hoitotyöntekijöiden työssäolovuodet. Pidempään alalla toimineet eivät kokeneet pystyvänsä keskustelemaan alkoholin käytöstä ja vaikuttamaan sen haitalliseen käyttöön. Vähemmän työvuosia omaavilla hoitajilla oli enemmän valmiuksia ottaa alkoholi puheeksi. Mini-intervention käyttö koettiin haasteelliseksi. Sen hyödyntämiseen toivottiin enemmän koulutusta. Henkilökunnalla oli myös huoli omasta turvallisuudestaan, sillä alkoholin haittakäyttö saattoi aiheuttaa aggressiivista ja sekavaa käytöstä.
Jatkotutkimusaiheiksi soveltuu alkoholia haitallisesti käyttävän henkilön oma kokemus kohtaamistilanteesta ja henkilökunnan täydennyskoulutus. Hoitotilanteisiin liittyvää turvallisuutta voitaisiin selvittää sekä hoitajan että potilaan näkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki alkoholia haitallisesti käyttävän asiakkaan kohtaamisen haasteelliseksi. Henkilökunnalla ei ollut tarpeeksi valmiuksia ja resursseja edes alkoholin käytön puheeksi ottamiseen. Asian puheeksi ottamiseen vaikuttivat hoitotyöntekijöiden työssäolovuodet. Pidempään alalla toimineet eivät kokeneet pystyvänsä keskustelemaan alkoholin käytöstä ja vaikuttamaan sen haitalliseen käyttöön. Vähemmän työvuosia omaavilla hoitajilla oli enemmän valmiuksia ottaa alkoholi puheeksi. Mini-intervention käyttö koettiin haasteelliseksi. Sen hyödyntämiseen toivottiin enemmän koulutusta. Henkilökunnalla oli myös huoli omasta turvallisuudestaan, sillä alkoholin haittakäyttö saattoi aiheuttaa aggressiivista ja sekavaa käytöstä.
Jatkotutkimusaiheiksi soveltuu alkoholia haitallisesti käyttävän henkilön oma kokemus kohtaamistilanteesta ja henkilökunnan täydennyskoulutus. Hoitotilanteisiin liittyvää turvallisuutta voitaisiin selvittää sekä hoitajan että potilaan näkökulmasta.