Tulevaisuuden verkostoitumismahdollisuudet vanhuksille suunnattujen sosiaalipalvelujen tuotannossa
Nurmi, Minna (2011)
Nurmi, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201021021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201021021
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia vanhuksille suunnattujen kunnallisten ja yksityisten sosiaalipalvelujen tarjontaa ja palveluiden käyttöä. Julkinen sektori on suuren haasteen edessä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tulevina vuosina. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten palveluiden tuotantoa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.
Teoriaosassa tarkasteltiin eläkeläisten elämää ja asumista Suomessa, eläkeläistalouksien varallisuutta, tulotasoa ja työhistoriaa. Lisäksi selvitettiin suomalaisen eläkejärjestelmän periaatteita ja eläkkeiden kertymistä eri eläkelajien mukaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin lainsäädännön, kuten kuntalain, sosiaalihuoltolain, kotikuntalain sekä lain sosiaalipalvelun asiakkaan asemasta, vaikutuksia vanhusten elämään. Lisäksi tarkasteltiin Suomessa kehitteillä olevaa lakia iäkkäiden palveluiden turvaamisesta ja sen tulevaa sisältöä.
Empiirisessä osiossa kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla, mistä eri-ikäiset vanhukset saavat tietoa käyttämistään palveluista, mikä olisi paras mahdollinen informaatiokanava ja mitä odotuksia käyttäjillä on tiedonsaannin kannalta. Tutkimus tehtiin, jotta palveluista tiedottamista osattaisiin parantaa tulevaisuudessa, ja palvelutuottajien yhteys- ja referenssitiedot olisivat paremmin saatavilla.
Tutkimuksen tulosten perusteella palvelutuntuottajien tunnettavuus lisääntyy yhteistyön avulla alueellisesti. Palveluihin ja tukiasioihin liittyvien tietojen tulisi olla helposti kaikkien saatavilla, ja informointia tulisi lisätä. Palvelutuotantoyrittäjillä on mahdollisuus menestyä myös harjoittamalla jotain muuta liiketoimintaa palvelutuotannon lisäksi. Yhteistyö ja verkostoituminen lisäävät ammattitaitoa ja antavat mahdollisuuksia yritystoiminnan laajentamiseen, kustannusten pienentämiseen ja tunnettavuuteen niin yksityisellä kuin kunnallisellakin sektorilla. Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä löytämään hyötyjä yrittäjien verkostoitumisesta ja moniammatillisuudesta.
Teoriaosassa tarkasteltiin eläkeläisten elämää ja asumista Suomessa, eläkeläistalouksien varallisuutta, tulotasoa ja työhistoriaa. Lisäksi selvitettiin suomalaisen eläkejärjestelmän periaatteita ja eläkkeiden kertymistä eri eläkelajien mukaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin lainsäädännön, kuten kuntalain, sosiaalihuoltolain, kotikuntalain sekä lain sosiaalipalvelun asiakkaan asemasta, vaikutuksia vanhusten elämään. Lisäksi tarkasteltiin Suomessa kehitteillä olevaa lakia iäkkäiden palveluiden turvaamisesta ja sen tulevaa sisältöä.
Empiirisessä osiossa kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla, mistä eri-ikäiset vanhukset saavat tietoa käyttämistään palveluista, mikä olisi paras mahdollinen informaatiokanava ja mitä odotuksia käyttäjillä on tiedonsaannin kannalta. Tutkimus tehtiin, jotta palveluista tiedottamista osattaisiin parantaa tulevaisuudessa, ja palvelutuottajien yhteys- ja referenssitiedot olisivat paremmin saatavilla.
Tutkimuksen tulosten perusteella palvelutuntuottajien tunnettavuus lisääntyy yhteistyön avulla alueellisesti. Palveluihin ja tukiasioihin liittyvien tietojen tulisi olla helposti kaikkien saatavilla, ja informointia tulisi lisätä. Palvelutuotantoyrittäjillä on mahdollisuus menestyä myös harjoittamalla jotain muuta liiketoimintaa palvelutuotannon lisäksi. Yhteistyö ja verkostoituminen lisäävät ammattitaitoa ja antavat mahdollisuuksia yritystoiminnan laajentamiseen, kustannusten pienentämiseen ja tunnettavuuteen niin yksityisellä kuin kunnallisellakin sektorilla. Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä löytämään hyötyjä yrittäjien verkostoitumisesta ja moniammatillisuudesta.