Lapsiperheiden kokemuksia varhaisesta perhetyöstä Salon kaupungissa

Abstract

Ennaltaehkäisevän perhetyön toiminta-ajatuksena on tukea perheitä varhaisessa vaiheessa siten, että lastensuojelun toimenpiteiltä vältyttäisiin. Valtakunnallisissa kehittämis- ja politiikkaohjelmissa pyritään kehittämään varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn työtapoja. Alueellisen Remontti-hankkeen käynnistämä Salon terveyskeskuksen varhainen perhetyö tarjoaa asiakasperheilleen varhaista tukea elämän haastaviin tilanteisiin. Lastenneuvolan perhetyö on kohdennettu perheille, joissa on 0-8-vuotiaita lapsia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varhaisen perhetyön ennaltaehkäisyn periaatteen toteutumista, perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja perhetyön riittävyyden kokemista perheiden näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevää perhetyötä Salon kaupungissa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin lomakehaastattelulla henkilökohtaisen tapaamisen aikana neljältä lapsiperheeltä. Aineiston analyysi suoritettiin frekvensseillä havainnollistaen ja sisällön analyysillä. Ennaltaehkäisevä työote toteutui, kun perhetyön pariin päästiin helposti ja oikea-aikaisesti. Tuen tarvetta oli saatettu kokea aiemmin, mutta tuen aiempi saaminen ei olisi kuitenkaan helpottanut vaikeuksien ratkaisua. Yksilölliset tarpeet huomioitiin räätälöimällä perhetyön sisältö kunkin perheen tarpeita vastaavaksi ja sitä oli myös mahdollista muokata perhetyön edetessä. Perheet tunsivat tulleensa ymmärretyiksi. Riittävästä ja merkityksellisestä tuesta saatiin tukea vanhemmuudelle ja saatu tuki helpotti vaikeuksista selviytymistä. Perheiden vointi koheni saadun tuen myötä. Perhetyön eri muodot koettiin oikeanlaisiksi eikä kehitysideoita tullut. Perhetyöntekijän persoonallisuus ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat perheiden tyytyväisyyteen perhetyöstä.

Perhetyön vastaanottamisen kynnys on matala, mikä on varhaisen puuttumisen toiminta-ajatukselle otollista. Haastateltavien saamisen vaikeus kuvastanee perhetyön kokemista arkana asiana. Tiedotusta perhetyön olemassaolosta ja mahdollisuudesta siihen tulisi lisätä. Varhaisen perhetyön arvioimiseksi haastattelulomaketta olisi hyvä käyttää ja kehittää edelleen, jotta saataisiin tietoa useamman perheen kokemuksista varhaisesta perhetyöstä.

The purpose of preventive family work is to support families at an early stage so that the child protection measures could be avoided. National development and policy programs aim at developing early intervention and prevention work practices. Early family work at Western Health Centre in Salo which was launched by the regional Remontti (renovation) project offers client families early support in difficult situations of life. The family work of child health clinics is targeted towards families with children aging from 0 to 8 years of age.

The purpose of this study was to identify the realization of preventive principle of early family work, to find out how the unique needs of families are taken into account and to identify how adequate the family work is from the client's perspective. The aim is to develop preventive family work in the city of Salo. The material of the study was collected during a personal meeting with four child families. Families filled in the forms and they were demonstrated on the questions as necessary. The analysis was carried out with frequencies illustrated, and content analysis. Preventive approach to work was achieved when the family work was reached easily and in a timely manner. The need for support had possibly been experienced previously, but obtaining the support earlier would not have eased solving the difficulties. Individual needs were taken into account by tailoring the content of the family work to match with the needs of each family. The content was also adapted during the work as necessary and as the work progressed. Families felt they were understood. Adequate and meaningful support was supportive to parenthood and the received support helped with coping with difficulties. Different forms of family work were experienced as specious and no ideas for development were received. The personality and interactive abilities of the family worker influenced family contentment in family work.

The threshold of receiving family work is low, which is auspicious to the idea of early intervention. The difficulty of obtaining families for an interview suggests that family work is regarded as a sensitive matter. Publicity of the family work and the possibility to get help from it should be increased. To evaluate early family work, the interview form should be used and developed further, so that more numerous experiences of early family work would be gained.