Växelverkans betydelse - en litteraturstudie om växelverkan mellan barnmorska och mamma vid amningshandledning

Abstract

Syftet med denna studie var att få en insikt i barnmorskans och mammans växelverkans betydelse vid amningshandledningen. Studien utgick från vårdarens perspektiv och ett perspektiv där det framgår mammans/patientens förväntningar för barnmorskans hand-lande. De centrala frågeställningarna har varit 1. Vad innebär en god växelverkan mellan barnmorska och mamma? 2. Vad är syftet med växelverkan i amningshandledning? 3. Vilka är metoderna för växelverkan i amningshandledning 4. Hur påverkar växelverkan amningshandledning? Inga tidigare forskningar gällande ämnet kunde hittas. Som bakgrundslitteratur i studien användes huvudsakligen facklitteratur. Studiens teoretiska referensram innehåller Katie Erikssons teori om Caritativ vård. Datainsamligsmetoden var systematisk litteraturöversikt. Materialsökningen gjordes i databasen Cinahl (EBSCO) och genom manuell sökning i vårdvetenskapliga tidningar och avhandlingar. Materialet bestod av fem forskningsartiklar och fyra avhandlingar. Materialet analyserades genom induktivt kvalitativ innehållsanalys enligt Tuomi och Sarajärvi (2002) samt Kyngäs och Vanhanen (1999). Som centrala innebörder för god växelverkan steg fem begrepp fram. Dessa begrepp var: bygga en relation med patienten, ömsesidighet, öppenhet, respekt och tid. Kommunikation har en central faktor i handledning för att handledning sker huvudsakligen muntligt. Handledning bör utgå från patientens behov, resurser och förmågor. Som slutsats kan konstateras att växelverkan mellan barnmorskan och mamman påverkar på hur amningshandledning lyckas. I denna studie kunde man inte få direkta svar på alla frågor. Den andra och fjärde frågan blev obesvarade.

The aim of this study was to get an insight in what interaction between midwife and mother means at breast-feeding coaching. This study has been written from a healthcare’s perspective and a perspective where patients express their expectations for healthcare’s acts. The central questions have been: 1. What good interaction between midwife and mother involves. 2. What is the aim with interaction in coaching? 3. Which are the methods for interaction in coaching? 4. How does interaction affect breast-feeding coaching? No pre-vious research about the subject was found. As backgrounds literature for the study has specialist literature been used. As the theoretical framework for this study is Katie Eriks-son’s theory of Caritative care. Systematic review has been used as data collection meth-od. Material search was done in database Cinahl (EBSCO) and manual research in caring science magazines and dissertations. The material consisted of five research articles and four dissertations. The material was analyzed with inductive qualitative content analyze by Tuomi and Sarajärvi (2002) plus Kyngäs and Vanhanen (1999). As central contents for good interaction five concepts aroused. These concepts were: building a relationship with patient, mutuality, openness, respect and time. Communica-tion is a central factor in coaching, because coaching happens mostly verbally. The coaching should start from the patients’ needs, resources and abilities. As a conclusion it can be said that interaction between midwife and mother affects how breast-feeding coaching succeeds. This study could not answer to all questions, the second and fourth questions were not answered.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada näkemys kätilön ja äidin välisen vuorovai-kutuksen merkityksestä imetysohjauksessa. Opinnäytetyö on kirjoitettu hoitajan näkökulmasta, ja toisaalta näkökulmasta, josta tulee ilmi äidin/potilaan odotukset kätilön/hoitajan toiminnasta. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä sisältää kätilön ja äidin välinen hyvä vuorovaikutus? 2. Mikä on vuorovaikutuksen tavoite imetysohjauksessa? 3. Mitkä ovat vuorovaikutuksen keinot imetysohjauksessa? 4. Miten vuorovaikutus vaikuttaa imetysohjaukseen? Aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei löytynyt. Tämän opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä on lähteenä käytetty vuorovaikutusta, ohjausta ja imetysohjausta käsittelevää kirjallisuutta. Hoitotieteellisenä näkökulmana on käytetty Katie Erikssonin teoriaa caritas -ajattelusta. Aineiston-keruumenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaut tehtiin Ci-nahl (EBSCO) tietokannassa sekä manuaalisesti lehdistä ja tutkimuksista. Tutkimusma-teriaali koostui viidestä tutkimusartikkelista ja neljästä väitöskirjasta. Materiaali analy-soitiin soveltaen induktiivista kvalitatiivista sisällönanalyysia Tuomen ja Sarajärven (2002) sekä Kyngäksen ja Vanhasen (1999) mukaan. Tutkimustuloksista nousi esiin viisi keskeistä vuorovaikutuksen sisältöaluetta. Nämä viisi sisältöaluetta olivat: muodostaa suhde potilaan kanssa, vastavuoroisuus, avoimuus, kunnioitus ja aika. Kommunikointi on tärkeää ohjauksessa, koska ohjaus toteutuu pääasiassa suullisesti. Ohjauksen lähtökohtana tulee olla potilaan tarpeet, resurssit ja kyvyt. Johtopäätöksenä voidaan todeta että kätilön ja äidin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä imetysohjauksen onnistumiseen. Opinnäytetyössä ei saatu vastausta kaikkiin tutkimuskysymyksiin. Toinen ja neljäs ky-symys jäivät vastaamatta.