Privata pensionssparandets osäkra framtid : Unga vuxnas förhållningssätt till det individuella pensionssparandet

Abstract

Den rådande ekonomiska situation runt om världen, men också det ekonomiska läget i vårt samhälle; har lett till att allt fler människor blivit oroliga för hur framtiden kommer att se ut. Förutom att världsekonomin genomgått storskaliga förändringar; har vi gått in i en tidsperiod då fler människor uppnår pensionsålder, än vad det kommer unga ut i arbetslivet. Detta sätter press på den offentliga ekonomin och därmed har privat pensionssparande blivit ett aktuellt diskussionsämne.

Den 1.1.2010 trädde den nya lagen, gällande privat pensionssparande, i kraft. Den nya lagen medförde förändringar bland annat i utbudet av produkter inom det skattestödda pensionssparandet. Från och med den 1.4.2011 har man kunnat ingå ps-avtal, avtal om bundet långsiktigt sparande.

Arbetes huvudsakliga syfte är att undersöka varför så få unga personer i åldern 18-30 år använder sig av skattestött privat pensionssparande. Arbetets syfte är att undersöka vilka förhinder det finns bland målgruppen för privat pensionssparande, för att sedan gå in på hurdana förändringar krävdes för att målgruppen kunde tänkas pensionsspara på egen hand. För att klargöra möjliga orsaker till den dåliga efterfrågan av privat pensionssparande, undersöker jag vilka problem man kan ställas inför då man inlett privat pensionssparande.

Arbetet omfattar en kvantitativ undersökning. Undersökningen om unga vuxnas förhållande till privat pensionssparande, genomfördes med hjälp av en enkätundersökning med klusterurval. Resultaten visar att få personer i åldern 18-30 år har valt att pensionsspara på egen hand. Största orsakerna till detta är informationsbrist samt bortfall av fasta inkomster.

Nykyinen maailmanlaajuinen ja valtakunnallinen taloustilanne on johtanut siihen, että yhä useammat ihmiset ovat huolissaan siitä, miltä tulevaisuus tulee näyttämään. Maailmantalous on läpikäynyt suuria muutoksia, ja olemme tulleet ajanjaksoon, jolloin yhä useampi ihminen saavuttaa eläkeiän ja eläkeiän saavuttaneita alkaa olla enemmän kuin nuoria työelämään astuvia. Tämä asettaa paineita julkiselle taloudelle ja siten vapaaehtoinen eläkesäästäminen on noussut ajankohtaiseksi puheenaiheeksi.

1.1.2010 astui voimaan uusi laki koskien vapaaehtoista eläkesäästämistä. Lakimuutos toi mukanaan muun muassa muutoksen verotuettuun vapaaehtoisen eläkesäästämisen tuotetarjontaan. 1.4.2010 alkaen on ollut mahdollista solmia ps-sopimus eli sopimus sidotusta pitkäaikaissäästämisestä.

Työn päätarkoituksena on tutkia, miten 18-30 vuotias nuori käyttää ja hyödyntää verotuettua eläkesäästämistä. Työssä pyritään selvittämään, millaisia esteitä kohderyhmä kokee vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen liittyvän, ja siten selvittämään, minkälaisia muutoksia tarvittaisiin, jotta kohderyhmä voisi kuvitella aloittavansa vapaehtoisen eläkesäästämisen. Jotta saadaan selville mahdollisia syitä vapaaehtoisen eläkesäästämisen heikkoon kysyntään, tarkastellaan työssä ongelmia joita saatetaan kohdata eläkesäästämisen aloitettua.

Työ sisältää myös kvantitatiivisen tutkimuksen, jossa on tutkittu nuorten aikuisten suhtautumista vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena, käyttämällä ryväsotantaa. Tulokset osoittavat, että harva 18-30 vuotias on aloittanut vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Suurimmat syyt tähän ovat tiedon ja säännöllisten tulojen puute.