Haasteena potilasohjauksen kehittäminen : sairaalapotilaan tiedontarve -mittarin toimivuus Turun yliopistollisen keskussairaalan tulevalla vatsatoimialueella hoitajien arvioimana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on testata SPTT-mittaria (sairaalapotilaan tiedontarve) henkilö-kunnan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa gastroenterologisten ja urologisten potilaiden tiedontarvetta sekä arvioida SPTT-mittarin väittämien toimivuutta. Tutkimuksen tulos-ten tarkoituksena on parantaa potilasohjausta. Tutkimuksen tarve lähtee Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) hoitohenkilökunnalta. Tutkimus on osa Tulevaisuuden sairaala - Hoito-työn kehittämisprojekti 2009–2015 HoiPro-hanketta, joka on Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen hanke. HoiPro-hanke on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalan toiminnan kehittämisen hanketta (T-Pro-hanke). Potilaan tiedon tarve on suorassa yhteydessä hoidon tyytyväisyyteen, potilaan turvallisuuden tunteeseen ja potilaan haluun osallistua hoitoonsa. Potilaan ohjaus on yksi olennainen osa hoi-totyötä. Tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantia sekä auttaa potilasta ymmärtämään omaa terveydentilaansa, sairauttaan, hoitoaan ja kuntoutustaan. (Hupli 2004.) Gastroenterolo-gisten ja urologisten potilaiden tarvitsemaa ohjausta käsitellään erilaisin tutkimuksin. Päätutkimusongelmana on arvioida, miten SPTT-mittari toimii gastroenterologisten ja urologis-ten potilaiden kohdalla henkilökunnan arvioimana. Alaongelmina on näiden potilasryhmien tie-don tarpeen kartoittaminen ja kyselylomakkeen väittämien toimivuus. Tutkimus on määrällinen ja se on toteutettu strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin Turun yliopistollisen kes-kussairaalan osastoilta 221, 213, 233, 227 ja 216. Tutkimukseen osallistui 60 sairaanhoita-jaa/lähihoitajaa/perushoitajaa ja kaikki olivat naisia. Tulokset on analysoitu SPSS-ohjelmistolla. Kyselylomakkeen väittämät on jaettu 13 eri ryhmään. Tulosten mukaan gastroenterologinen ja urologinen potilas tarvitsee melko paljon tai paljon tietoa. Pääosin kyselylomakkeen väittämät arvioitiin selkeiksi. Gastroenterologisten potilaiden kohdalla väittämät arvioitiin selkeämmäksi kuin urologisten potilaiden kohdalla. Verrattaessa aikaisempia tutkimuksia ja tätä tutkimusta tuli ilmi, että tulokset olivat keskenään samankaltaisia, mutta myös poikkesivat toisistaan.

The aim of the study is to test the IIN-measure (inpatient information need measure) from the perspective of the nursing staff. The purpose of the study is to survey the information needs of gastroenterological and urological patients and to evaluate the functionality and arguments of the PIN-measure. The aim of the study and its results is to improve the patient guidance. The need for this study arose from the information needs of the Turku University Hospital nursing staff. The study is a part of an initiative (HoiPro), which is undertaken in cooperation by Turku University Hospital and Turku University of Applied Sciences. The initiative is a part of an other project (T-Pro) aiming at improving the operations of the Hospital District of Southwest Finland. The patient information need has a direct relationship with the treatment-related satisfaction, felt safety and the patient’s willingness to participate in his/her own treatment. The patient guidance is a relevant sector in nursing. The aim of the patient guidance is to increase the information available for the patient and also to improve the patient’s awareness of his/her own health con-dition, illnesses, treatment and rehabilitation. (Hupli 2004.) The guidance needed by gastroen-terological and urological patients has been approached by various studies. The main research problem is to analyze the functionality of the IIN-measure - experienced by the nursing staff - in treatment of gastroenterological and urological patients. The sub research problem is to survey the information needs of the patient groups mentioned before and to eval-uate the functionality of the arguments of the measure. The study approach is quantitative and the data collection method is structured survey. The data for the study was collected from the following Turku University Hospital departments: 221, 213, 233, 227 ja 216. 60 nurses partici-pated in the study and all of them were females. The data has been analyzed with the SPSS-program. The questions (arguments) in the survey were divided into 13 different groups. According to the results of the study, the information need of the gastroenterological and urological patients is either fairly significant or significant. The questions (arguments) in the survey were evaluated mainly as clearly understandable by the participants. The questions were evaluated as clearer by the gastroenterological patients compared to the urological. After comparing the results of this study with studies conducted earlier, it came up that the results were partly overlapping, but deviations were also to be recognized.