Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan toiminnan kehittäminen : Kysely metsänhoitoyhdistyksen valtuustolle
Syvälä, Tiina (2012)
Syvälä, Tiina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062867
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuuston näkemyksiä siitä, mihin suuntaa yhdistyksen palveluita ja toimintaa pitäisi kehittää. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuustoon kuluu 39 valtuutettua. Tutkimus toteutettiin postikyselynä sekä osittain sähköpostikyselynä ja se lähetettiin kaikille valtuutetuille sekä varavaltuutetuille, joita on yhteensä 44. Vastausprosentiksi saatiin 63.
Valtuusto oli pääsääntöisesti tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen palveluihin. Parhaimmat arvosanat palveluista saivat metsänuudistaminen ja puunmyyntisuunnitelma. Uusia palveluita ei toivottu vaan enemmänkin panostusta vanhoihin palveluihin. Tärkeimmiksi palveluiksi nousivat metsänhoito, puukauppaan liittyvä kilpailutus ja edunvalvonta sekä kaikenlainen koulutus ja neuvonta. Eniten kehittämistä vaadittiin neuvontaan ja hankintapalveluun.
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta parhaat arvosanat saivat henkilöstön palvelualttius ja ammattitaito sekä yhdistyksen luotettavuus. Huonoimmat arvosanat saivat toimihenkilöiden yhteydenpito asiakkaisiin sekä tiedonsaanti siitä, mitä yhdistyksessä tapahtuu. Alueneuvojilta kaivattiin enemmän aikaa ja henkilökohtaista asiointia metsänomistajien kanssa.
Valtuustolle toivottiin aktiivisempaa roolia metsänhoitoyhdistyksen päätöksenteossa. Kritiikkiä annettiin siitä, että kokouksia on liian vähän sekä siitä, että hallituksen ja yhdistyksen toiminnasta ei tule riittävästi tietoa kokousten välillä.
Valtuusto oli pääsääntöisesti tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen palveluihin. Parhaimmat arvosanat palveluista saivat metsänuudistaminen ja puunmyyntisuunnitelma. Uusia palveluita ei toivottu vaan enemmänkin panostusta vanhoihin palveluihin. Tärkeimmiksi palveluiksi nousivat metsänhoito, puukauppaan liittyvä kilpailutus ja edunvalvonta sekä kaikenlainen koulutus ja neuvonta. Eniten kehittämistä vaadittiin neuvontaan ja hankintapalveluun.
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta parhaat arvosanat saivat henkilöstön palvelualttius ja ammattitaito sekä yhdistyksen luotettavuus. Huonoimmat arvosanat saivat toimihenkilöiden yhteydenpito asiakkaisiin sekä tiedonsaanti siitä, mitä yhdistyksessä tapahtuu. Alueneuvojilta kaivattiin enemmän aikaa ja henkilökohtaista asiointia metsänomistajien kanssa.
Valtuustolle toivottiin aktiivisempaa roolia metsänhoitoyhdistyksen päätöksenteossa. Kritiikkiä annettiin siitä, että kokouksia on liian vähän sekä siitä, että hallituksen ja yhdistyksen toiminnasta ei tule riittävästi tietoa kokousten välillä.