Bildterapins betydelse för personer med mental ohälsa : en litteraturstudie

Abstract

Syftet med examensarbetet är att genom en litteraturstudie ta reda på hur bildterapi som behandlingsform inverkar på personer med mental ohälsa. Respondenterna vill med hjälp av litteraturstudien öka både vårdares och samhällets kunskap om bildterapi och dess effekter. Forskningsfrågorna som ställts är: För vilka psykiska sjukdomar lämpar sig bildterapi som behandlingsform? Vilken problematik kan bildterapi underlätta? De teoretiska utgångspunkter som respondenterna valt att använda är hälsa enligt Eriksson (1996), King (1995) och Andrews & Roy (1995) samt lidande enligt Eriksson (1994) och Travelbee (1971). Datainsamligen har bestått av dokumentstudier i form av vetenskapliga forskningsartiklar. För att få en översikt av de utvalda forskningarna har de sammanställts i en resuméartikel.Innehållsanalys har använts när respondenterna har bearbetat forskningsmaterialet. I flertalet vetenskapliga forskningar kunde det påvisas att bildterapi är en ypperlig behandlingsform för personer som lider av depression. Bildterapi kan minska depressionsnivån avsevärt och främja en positivare sinnesstämning. Även personer med ångestsyndrom, akut psykos, anorexia nervosa, borderline och schizofreni kan få hjälp genom skapande med färger. Det svåraste med sjukdomen kan uttryckas genom bildterapin, i stället för att låta det vara obearbetat när det verbala inte räcker till. Olika symptom kan reduceras med hjälp av behandlingen, exempelvis negativa symptom vid schizofreni. Utöver detta visar studiens resultat att bildterapi kan öka självkänsla, social förmåga, självkännedom och verklighetsorientering. Bildterapi kan hjälpa individen att förstå sig själv och sin sjukdom bättre, och för många personer kan skapandet ses ha lika stor roll som medicinering.

Opinnäytetyön tarkoitus on kirjallisuustutkielman avulla selvittää miten taideterapia hoitomuotona vaikuttaa henkilöihin, joilla on mielenterveysongelma. Tutkielman tekijät haluavat tutkielmallaan lisätä sekä hoitajien että yhteiskunnan tietoa taideterapiasta ja sen vaikutuksista. Tutkimuksen kysymykset ovat: Minkälaisten psyykkisten sairauksien hoitoon taideterapia soveltuu hoitomuotona? Minkälaiseen problematiikkaan taideterapia tehoaa? Tekijöiden valitsemat teoreettiset lähtökohdat ovat terveys Erikssonin (1996), Kingin (1995) ja Andrews & Royn (1995) mukaan sekä kärsimys Erikssonin (1994) ja Travelbeen (1971) mukaan. Aineisto on kerätty tutkimalla tieteellisiä artikkeleita. Valittujen tutkielmien kokonaiskuvan hahmottamiseksi artikkeleista on tehty sisällöllinen kooste. Tutkimusaineiston työstämiseksi opinnäytteen tekijät ovat menetelmänä käyttäneet sisältöanalyysia. Useassa tieteellisessä tutkimusraportissa voitiin näyttää toteen että taideterapia on erinomainen hoitomuoto masennuksesta kärsiville. Taideterapialla voidaan merkittävästi vähentää masennuksen vakavuutta ja pystytään lisäämään myönteistä mielialaa. Ahdistussyndroomaa, akuuttia psykoosia, anorexia nervosaa, borderlinea ja skitsofreniaa sairastavat voivat myös saada helpotusta luovasta toiminnasta väreillä. Mielenterveys-ongelmien vaikeimmat asiat voidaan taideterapialla ilmaista, sen sijaan että ne jätettäisiin käsittelemättä kun verbaalinen ilmaisukyky ei ole riittävä. Taideterapiahoidolla voidaan lievittää erialisia oireita, esim. skitsofreniaan liittyviä kielteisiä oireita. Lisäksi tutkielman tulosten mukaan taideterapia on omiaan lisäämään itsetuntemusta, sosiaalisia kykyjä, itsensä tuntemista ja todellisuussuuntautumista. Taideterapian avulla henkilö ymmärtää paremmin itsensä ja sairautensa ja monelle henkilölle luova toiminta voi osoittautua lääkityksen kanssa yhtä tehokkaaksi.

The purpose of this study is, by conducting a literature study, to inquire how art therapy as a form of treatment influences people with mental illness. The respondents wish, by writing this literature study, to increase both the caregiver’s and the community’s knowledge about art therapy and its effects. The questions asked are: For which psychiatric diseases are art therapy suitable as a form of treatment? Which complex of problems can art therapy facilitate? The basic theoretical principles, chosen by the respondents, are health by Eriksson (1996), King (1995), Andrews & Roy (1995) and suffering by Eriksson(1994) and Travelbee (1971). The data collection has consisted of document studies. The chosen researches have been compiled in a brief article in order to create an overview. Analysis of content has been used when the respondents have processed and arranged the material of the researches.It could be indicated in several of the scientific researches that art therapy is an excellent treatment form for people suffering from depression. Art therapy can decrease the level of depression considerably and promote a more positive state of mind. Also people with anxiety disorder, acute psychosis,anorexia nervosa, borderline and schizophrenia can be helped through the creation with colors. The difficulties with the disease can be expressed through art therapy, instead of being left unwrought when the verbal ability is not adequate. Symptoms of different kinds can be reduced with the help of the treatment, for example negative symptoms of schizophrenia. In addition to this the result of the study shows that art therapy can increase self-esteem, social skills, self-knowledge and reality orientation. Art therapy can help the individual to understand themselves and the disease better, and the creation can for many people be seen to have as similar role as medication.