Pseudomonas aeruginosan ja kloorin pikamenetelmien soveltuvuus uima-allasvesien valvontatutkimuksiin

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mahdollista validointia varten uima-allasvesien pikamenetelmien analyysiluotettavuutta verrattuna SFS-standardeihin. Lisäksi opin­näytetyössä perehdytään kahteen eri analysointikohteeseen, joita tutkitaan uima-allasvesistä: Pseudomonas aeruginosa -bakteeriin ja allasveden klooripitoisuuteen sekä näiden standardin mukaisiin analyysimenetelmiin ja pika-analyysimenetelmiin. Työssä selvitetään myös allasveden laatuvaatimuksia näiden kahden analyysin osalta. Nykyi­sellä analyysimenetelmällä bakteerin todentaminen vesinäytteestä kestää kahdesta vuorokaudesta jopa neljään vuorokauteen. Pikamenetelmällä positiivinen tulos pysty­tään antamaan jo 24 tunnin jälkeen. Kloorin määritystä koskeva laki tullee muuttumaan, joka vaatii klooripitoisuuden analysoinnin mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Tämä tarkoittaa kloorin tutkimista jo paikanpäällä, jolloin tulokset pystytään raportoimaan nopeasti eteenpäin.

Pseudomonas aeruginosa -bakteeri määritettiin Pseudalert-pikamenetelmällä. Menetel­män toimivuutta arvioitiin t-testillä ja erilaisilla laimennossarjoilla, joiden pitoisuudet arviolta tiedettiin. Klooripitoisuutta testattiin Merckin fotometrilla, jota on mahdollista kuljettaa mukana näytteenotossa. Laitteella pystyttiin mittaamaan vapaa kloori ja kokonaiskloori. Sekä Pseudalert-menetelmää että fotometrista menetelmää verrattiin SFS-standardin mukaisiin menetelmiin.

Pseudalert-menetelmä osoitettiin t-testin mukaan toimivaksi analyysimenetelmäksi, mutta häiriötekijöiden huomattiin väärentävän analyysiluotettavuutta. Tilastollisesti pikamenetelmä antaa samanlaisia tuloksia, kuin tämän hetkinen standardin mukainen menetelmä. Jotta pikamenetelmä voitaisiin ottaa käyttöön, tarvitaan lisätutkimuksia häiriötekijöiden poistamiseksi. T-testillä vertailtiin myös fotometrin ja spektro­fotometrin välisiä analyysituloksia. Testin mukaan vapaan kloorin tulokset eivät juuriakaan eroa toisistaan, mutta kokonaiskloori eroaa 5 %:n merkitsevyystasolla. Syy tulosten erilaisuuteen ei selvinnyt. Kokeilla pystyttiin osoittamaan laite toimivaksi, mutta tilastollisesti hieman epävarmaksi analyysilaitteeksi.

Applicability of rapid methods for controlling pseudonomas aeruginosa and chlorine in swimming pool water. The aim was to compare rapid methods of swimming pool water against the standard methods in order to get background information for further validation. Two different analysis parameters were as well studied that are researched in swimming pool water: a bacterium called Pseudomonas aeruginosa and chlorine concentration. SFS-standards and rapid methods are also clarified. Furthermore, quality requirements of swimming pool water are presented. The principal aim is to explore the reliability of rapid analysis compared to SFS-standards. It takes two to four days to analyse Pseudomonas aeruginosa with the current analysis. A positive bacterium result can be discovered after 24 hours with the rapid test. The law of measuring chlorine concentration is going to change in the future. It will demand measuring the chlorine as quickly as possible after sampling, which leads to measuring the concentration already on site so the results can be reported faster to the customer.

Pseudomonas aeruginosa was defined by a rapid test called Pseudalert. The usability of the method was estimated by utilizing a t-test and different kinds of dilution chains. The concentration of chlorine was analyzed with a photometer made by Merck. Free chlorine and total chlorine could be measured by a photometer. The most significant selection criterion was the portability of the device. The results of the rapid test were compared to the results of SFS-standards.

The t-tests proved Pseudalert workable but distractions caused doubt to realiability of the results. Statistically the test results of the rapid test were similar to SFS-standards. More analyses are needed for removal of the distractions if Pseudalert is wanted to be adopt. The relation between the results of the photometer and the spectrophotometer were also analyzed by a t-test. According to the test results, the results of free chlorine do not differ from each other when measured with the two devices. However, total chlorine differs at a significance level of 5 %. The reason for the difference of the results was not found. It can be concluded that for analysing chlorine SFS-standard is more reliable than the tested photometer.