Pseudomonas aeruginosan ja kloorin pikamenetelmien soveltuvuus uima-allasvesien valvontatutkimuksiin
Männistö, Anna (2012)
Männistö, Anna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202122116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202122116
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mahdollista validointia varten uima-allasvesien pikamenetelmien analyysiluotettavuutta verrattuna SFS-standardeihin. Lisäksi opinnäytetyössä perehdytään kahteen eri analysointikohteeseen, joita tutkitaan uima-allasvesistä: Pseudomonas aeruginosa -bakteeriin ja allasveden klooripitoisuuteen sekä näiden standardin mukaisiin analyysimenetelmiin ja pika-analyysimenetelmiin. Työssä selvitetään myös allasveden laatuvaatimuksia näiden kahden analyysin osalta. Nykyisellä analyysimenetelmällä bakteerin todentaminen vesinäytteestä kestää kahdesta vuorokaudesta jopa neljään vuorokauteen. Pikamenetelmällä positiivinen tulos pystytään antamaan jo 24 tunnin jälkeen. Kloorin määritystä koskeva laki tullee muuttumaan, joka vaatii klooripitoisuuden analysoinnin mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Tämä tarkoittaa kloorin tutkimista jo paikanpäällä, jolloin tulokset pystytään raportoimaan nopeasti eteenpäin.
Pseudomonas aeruginosa -bakteeri määritettiin Pseudalert-pikamenetelmällä. Menetelmän toimivuutta arvioitiin t-testillä ja erilaisilla laimennossarjoilla, joiden pitoisuudet arviolta tiedettiin. Klooripitoisuutta testattiin Merckin fotometrilla, jota on mahdollista kuljettaa mukana näytteenotossa. Laitteella pystyttiin mittaamaan vapaa kloori ja kokonaiskloori. Sekä Pseudalert-menetelmää että fotometrista menetelmää verrattiin SFS-standardin mukaisiin menetelmiin.
Pseudalert-menetelmä osoitettiin t-testin mukaan toimivaksi analyysimenetelmäksi, mutta häiriötekijöiden huomattiin väärentävän analyysiluotettavuutta. Tilastollisesti pikamenetelmä antaa samanlaisia tuloksia, kuin tämän hetkinen standardin mukainen menetelmä. Jotta pikamenetelmä voitaisiin ottaa käyttöön, tarvitaan lisätutkimuksia häiriötekijöiden poistamiseksi. T-testillä vertailtiin myös fotometrin ja spektrofotometrin välisiä analyysituloksia. Testin mukaan vapaan kloorin tulokset eivät juuriakaan eroa toisistaan, mutta kokonaiskloori eroaa 5 %:n merkitsevyystasolla. Syy tulosten erilaisuuteen ei selvinnyt. Kokeilla pystyttiin osoittamaan laite toimivaksi, mutta tilastollisesti hieman epävarmaksi analyysilaitteeksi.
Pseudomonas aeruginosa -bakteeri määritettiin Pseudalert-pikamenetelmällä. Menetelmän toimivuutta arvioitiin t-testillä ja erilaisilla laimennossarjoilla, joiden pitoisuudet arviolta tiedettiin. Klooripitoisuutta testattiin Merckin fotometrilla, jota on mahdollista kuljettaa mukana näytteenotossa. Laitteella pystyttiin mittaamaan vapaa kloori ja kokonaiskloori. Sekä Pseudalert-menetelmää että fotometrista menetelmää verrattiin SFS-standardin mukaisiin menetelmiin.
Pseudalert-menetelmä osoitettiin t-testin mukaan toimivaksi analyysimenetelmäksi, mutta häiriötekijöiden huomattiin väärentävän analyysiluotettavuutta. Tilastollisesti pikamenetelmä antaa samanlaisia tuloksia, kuin tämän hetkinen standardin mukainen menetelmä. Jotta pikamenetelmä voitaisiin ottaa käyttöön, tarvitaan lisätutkimuksia häiriötekijöiden poistamiseksi. T-testillä vertailtiin myös fotometrin ja spektrofotometrin välisiä analyysituloksia. Testin mukaan vapaan kloorin tulokset eivät juuriakaan eroa toisistaan, mutta kokonaiskloori eroaa 5 %:n merkitsevyystasolla. Syy tulosten erilaisuuteen ei selvinnyt. Kokeilla pystyttiin osoittamaan laite toimivaksi, mutta tilastollisesti hieman epävarmaksi analyysilaitteeksi.