Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta osaksi kouluterveydenhuoltoa

Abstract

Lasten ja nuorten pahoinvointi on jo jonkin aikaa ollut puheenaiheena. Pahoinvointi näkyy arjen elämässä käytöshäiriöinä, rajattomuutena sekä aggressiivisena käyttäy-tymisenä muita kohtaan. Lapsi tai nuori ei välttämättä itse ole vastuussa omasta käyt-täytymisestään, jos perheessä on sisäisiä ongelmia. Usein tällainen käytös on hätä-huuto, johon varsinkin ammattihenkilöiden tulisi tarttua hyvin nopeasti.

Tukihenkilötoimintaa käytetään osana lastesuojelun avohuollon tukitoimea. Pääperiaatteena on, että tukihenkilö toimii lapsen yhtenä voimavarana arjessa. Tukihenkilö on aikuinen, joka on vain lasta varten. Hänelle lapsi voi kertoa asioita, joita ei välttämättä muille kertoisi.

Tällä hetkellä toiminta liitetään siis lastensuojeluasiakkuuteen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että lapset ja heidän perheensä ovat jo lastensuojelun kanssa olleet tekemisissä ja tätä kautta heille on tukihenkilöä ehdotettu. Mannerheimin lastensuojeluliitto osallistuu tukihenkilön valintaan, kun lastensuojelusta tällaista lapselle ja tämän perheelle ehdotetaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda samanlainen malli kouluterveydenhuoltoon. Tällöin lastensuojelun ei ole välttämätöntä olla osallisena yhteistyössä vaan toiminta olisi lastensuojelulain mukaista ennaltaehkäisevää työtä, missä kouluterveydenhoitaja on tukisuhteen aloittava osapuoli.

The illbeing of children and adolescents has been a topic of discussion for some time now. The illbeing can be seen in everyday life as behavioral disorders, lack of boundaries, and aggressive behavior towards others. The child or adolescent is not himself necessarily responsible for his own behavior, if there are internal problems in the family. Often this type of behavior is a cry for help, to which especially profes-sionals should react very quickly.

Support person activity is used as a part of the noninstitutional support activity of child welfare services. The main principle is that the support person acts as a resource for the child in everyday life. The support person is an adult whose sole purpose is to help the child. The child can thus talk to him about issues that he would not necessarily share with others.

At the present time this activity is connected to being a customer of child welfare services. In practice it means that the children and their families have already been in contact with child welfare services from where a support person has been recommended. The Mannerheim League for Child Welfare takes part in choosing the support person when such a person is recommended to the child and the child’s family by child welfare services. The purpose of our thesis was to create a similar model for school health care. In this model, it is not necessary for child welfare services to be involved but the activity would be, consistently with the child welfare law, precautionary work where the school nurse is the initiative party in the supporting relationship.