Näyttöön perustuvan hoitotyön arvioiminen : narratiivinen kirjallisuuskatsaus mittareista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla mittareita, joilla voidaan arvioida näyttöön perustuvan hoitotyön totetumista. Opinnäytetyö on osa NÄYTKÖ-projektia, joka toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman ja Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Opinnäytetyön toteutusmenetelmänä on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineistosta on tehty narratiivinen sisällönanalyysi, joka on tutkimustyypiltään deduktiivinen. Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset ovat: "Minkälaisia näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumista arvioivia mittareita on olemassa?", "Minkälaisia ovat sisällöltään näyttöön perustuvan hoitotyötä tutkivat mittarit?", "Voidaanko mittareilla mitata luotettavasti näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumista?". Opinnäytetyöhön valittiin analysoitaviksi yhdeksän näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumista arvioivaa mittaria: BARRIERS, DEBP, EBPQ, EviPraQ, Evidence-Based Practice in Primary Care questionnaire, RUQ, Tutkimustietomittari, Haastattelututkimus-mittari ja EROS. Mittareiden käyttöä kuvattiin 13:ssa tutkimuksessa. Opinnäytetyöhön valitut mittarit olivat keskeiseltä sisällöltään kahdentyyppisiä. Kolmessa mittarissa näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumista tarkasteltiin esteiden näkökulmasta ja kuudessa mittarissa tarkasteltiin tutkimustiedon käytön näkökulmasta. Mittareiden keskeiseksi teemoiksi muodostuivat: asenteet näyttöön perustuvaa hoitotyötä kohtaan, tutkimustiedon käyttö omassa työskentelyssä, tutkimustiedon saavutettavuus ja ymmärrettävyys, esteet organisaatiossa sekä esteet tuen saamisessa. Mittareiden käyttöä kuvaavissa tutkimuksissa vastausprosentit olivat kuudessa tutkimuksessa yli 50 %, ja lisäksi mittareiden luotettavuudesta oli saatu hyviä tuloksia. Useampaa opinnäytetyöhön analysoitavaksi valittua mittaria on mahdollista hyödyntää suomalaisessa terveydenhuollossa.

The purpose of this thesis is to describe the instruments that can be used to evaluate the manifestation of evidence-based nursing. The thesis is a part of the NÄYTKÖ-project, which is carried out as a joint project of both Turku University of applied sciences’ nursing program and Turku municipal healthcare and social services. The method used in this thesis is narrative review of literature. The material is processed into a narrative content analysis, which is deductive by type. The questions guiding this thesis are as follows: “What kind of instruments are there that evaluate the manifestation of evidence-based nursing?”, “What is the content of the instruments evaluating evidence-based nursing?” and “Can these instruments measure reliably the manifestation of evidence-based nursing?” Nine different instruments, which measure the manifestation of evidence-based nursing, were selected for evaluation in this thesis: BARRIERS, DEBP, EBPQ, EviPraQ, Evidence-Based Practice in Primary Care questionnaire, RUQ, Tutkimustietomittari, Haastattelututkimus-mittari and EROS. The use of these instruments is described in 13 studies. There are two main types of instruments with regards to content among those selected for evaluation in this thesis. Three of the instruments approach the subject from hindrances’ point of view, whereas six instruments view the use of scientific knowledge as a key point. A few central themes emerged: the attitudes towards evidence-based nursing, the utilization of scientific knowledge in one’s work, the accessibility and intelligibility of scientific knowledge and the organisational barriers and hindrances in getting support. The studies describing the use of instruments had a high response-rate of over 50 % in six studies, and there were also good results of the instruments’ reliability. It is possible to utilize more than one of the instruments analyzed in this thesis in Finnish healthcare work.