Work Motivation and Reward Systems - A Case Study

Abstract

This Master’s thesis was done on behalf of the company I work for now. For the 2019 fiscal year, a change was made to the company’s reward system. One of the three parameters was changed to “production efficient”. The target with the change was to increase production efficiency. The purpose of this thesis is to evaluate the test reward system and study what motivates an employee. The study was conducted on blue-collar workers.

The theoretical framework consists of theories regarding motivation, commitment, leadership, and reward systems. Qualitative interviews were conducted to understand what the target group thought about the test reward system. The interview guide that was prepared for interviews included topics regarding job satisfaction, commitment, and work motivation. All answers were thematically analyzed.

Results from the interviews show, that work atmosphere had a major impact on all the themes included in the interview guide. For the target group, the main motivators were money and the work itself. The evaluation of the test reward system highlights the main issues as to why it did not work out as well as it could have. The main issues were an overly long follow-up period and unawareness of the situation.

Based on the results, I suggest the reward system should be tested once again with shorter follow-up periods and a more systematic way of leading the process.

Detta examensarbete har gjorts i samarbete med min nuvarande arbetsgivare. För räkenskapsåret 2019 gjordes en förändring i företagets bonussystem. En av tre parametrar byttes ut mot ”produktionseffektivitet”. Målsättningen med förändringen var att förbättra produktionseffektiviteten. Syftet med detta examensarbete är att utvärdera test bonussystemet och studera vad som motiverar en anställd. Studien utfördes på produktionsarbetare (på engelska ”blue-collar workers”).

Teoridelen omfattar teorier om motivation, engagemang, ledarskap och belöningssystem. Kvalitativa intervjuer gjordes för att förstå vad målgruppen tänkte och tyckte om test bonussystemet. En intervjuguide gjordes som innehöll teman om arbetstillfredsställelse, engagemang, arbetsmotivation och bonussystem. Alla svar analyserades tematiskt.

Resultaten från intervjuerna visar att arbetsatmosfären hade en påverkan på alla teman i intervjuguiden. För målgruppen var pengar och arbetet i sig självt de viktigaste motivationsfaktorerna. Utvärderingen på test bonussystemet visar att uppföljningsperioden och omedvetenhet över situationen var de främsta fallgroparna under året.

På basen av resultaten föreslår jag att test bonussystemet borde omprövas med kortare uppföljningsperioder. Under uppföljningsperioden skall man lägga fokus på ett systematiskt och målmedvetet ledarskap.

Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä työnantajani kanssa. Yhtiön bonusjärjestelmään oli vuoden 2019 tilikautta varten tehty muutos. Yksi kolmesta parametristä oli muutettu ”tuotannon tehokkuudeksi”. Tavoitteena oli parantaa tuotannon tehokkuutta. Opinnäytetyön tarkoitus on arvioida koebonusjärjestelmän toimivuutta ja tutkia, mikä motivoi työntekijää. Tutkimus on suunnattu tuotantotyöntekijöihin (englanniksi blue-collar workers).

Teoriaosuus sisältää tutkimuksia liittyen motivaatioon, sitoutuneisuuteen, johtajuuteen ja palkkiojärjestelmiin. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kvalitatiivisia haastatteluja. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada mielikuva siitä, miten koebonusjärjestelmä toimi. Haastattelut käsittelivät myös aiheita kuten työtyytyväisyys, sitoutuneisuus ja työmotivaatio. Olen analysoinut kaikkia haastatteluvastauksia temaattisesti.

Lopputulokset osoittavat, että työilmapiirillä oli iso vaikutus haastatteluiden kaikkiin teemoihin. Kohderyhmän henkilöt kokevat rahan ja työn itsessään tärkeimmiksi motivaattoreiksi. Koebonusjärjestelmän arviointi näyttää, mitkä olivat pääkohdat, jotka eivät onnistuneet. Pääongelmakohtia olivat liian pitkä seurantajakso ja epätietoisuus tuolloisesta tilanteesta.

Lopputuloksien perusteella esitän, että koebonusjärjestelmä tulisi testata uudestaan lyhyemmillä seurantajaksoilla ja systemaattisemmalla johtamisella.