KUN HARHAT OHJAAVAT ELÄMÄÄ : "kohtaaminen ja kohtaamattomuus"

Abstract

Psykoosi on mielenterveyshäiriö, joka voidaan käsittää ihmisen elämän pitkäaikaisena ristiriitaisuutena, epäjohdonmukaisuutena ja sisäisen minän häiriönä. Psykoosia voidaan myös kuvata todellisuudentajun menetyksenä. Psykoosissa ilmenee erilaisia oireita, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja, jotka esiintyvät yksilöllisesti psykoosin eri muotojen ja vaiheiden aikana. Psykoosia sairastavan harhaisen potilaan kanssa tapahtuvat kohtaamistilanteet voivat herättää ristiriitaisia tunteita, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Tämän vuoksi myös perheet tarvitsevat tukea harhaisen läheisen kohtaamisessa. Harhaisen potilaan kohtaamista voidaan pitää tärkeänä asiana mielenterveyshoitotyössä.

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hoitavan henkilökunnan kokemuksia psykoosia sairastavan harhaisen potilaan kohtaamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on kerätä tietoa, joka palvelee ensisijaisesti potilaiden omaisia antaen heille tukea, turvaa ja keinoja omaisen kohtaamiseen. Tässä laadullisessa opinnäytetyössä aineistoa kerättiin erään kuntouttavan osaston henkilökunnalta avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastanneita kertyi kahdeksan (N=8). Tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan kohtaamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat: ympäristö, kehonkieli, tieto, kohtaamisosaaminen, tunteet ja niiden käsitteleminen. Perheen kohdatessa harhaista omaista keskeisinä keinoina ovat tiedon antaminen ja omaisten tukeminen. Tulokset osoittavat psykoosia sairastavan harhaisen potilaan kohtaamiseen liittyvän useita tekijöitä. Kohtaamista tukevat esimerkiksi ympäristön tasapaino ja voimavaralähtöisyys. Perheen kohtaamista tukevat yksilöllinen tietoa sairaudesta ja tuki sairauteen suhtautumisessa.

Psychosis is a mental health disorder that can be perceived as a long-term inconsistency, discrepancy and inner self-disruption in a person. Psychosis can also be described as a loss of the sense of reality. There are different kinds of symptoms in a psychosis such as hallucinations and delusions that present themselves individually during the different forms and phases of the disorder. Encounters with a delusional, psychotic person can give rise to conflicting feelings, uncertainty and even fear. Because of this, families also need support when facing a delusional close relative. Facing a delusional patient can be held as an important goal in mental health work. The purpose of this thesis was to examine care personnel’s experiences about facing a psychotic, delusional patient and about the factors that impact on this. The goal was to collect information that would serve primarily the family members of patients by giving them support, safety and ways to face a close relative. In this qualitative thesis the data was collected from the staff of a rehabilitation department by using a questionnaire with open questions. A total of eight respondents (N=8) returned the questionnaire. Qualitative content analysis was the primary method of analysis. According to the results, the factors having an impact on facing a delusional patient were: environment, body language, knowledge, knowledge of facing, emotions and how to handle those emotions. When a family is facing a delusional close relative, the crucial methods are giving information and supporting the family members. The results also suggest that there are many factors involved in facing a delusional, psychotic patient. For example, the balance of the environment and empowerment support the facing. Individual knowledge about the illness and support with relating to the illness are also important.