Psykososiaalisen kuntoutuksen kehittäminen kehitysvammaiset edellä : Palveluiden kehittäminen TAYS kehitysvammahuollossa asiakaslähtöistä BIKVA-mallia hyödyntäen

Abstract

Kehitysvammaiset henkilöt ovat suurin heterogeeninen vammaisryhmä. Kehitysvammaisista henkilöistä suurinta osaa edustavat älyllisesti lievästi kehitysvammaiset henkilöt. Kehitysvammaisten palvelutarpeet ovat laajoja ja terveyserot valtaväestöön nähden huomattavia. Näin on myös mielenterveysongelmien suhteen, sillä sosiaaliset tekijät, perintötekijät ja esimerkiksi oppimisvaikeudet altistavat mielenterveysongelmien syntyyn jo nuoresta pitäen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia kehitysvammaisilla asiakkailla on ollut kuntoutuksen eri vaiheissa turvallisuuden tunteen, tarpeidensa huomioinnin ja kuulluksi tulemisen näkökulmista. Tavoitteena oli tunnistaa asiakaspalautteen pohjalta asiakastarpeita ja osallistaa kenttätyöntekijät sekä johto pohtimaan palautteen syitä ja palautteesta esiinnousseita teemoja toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena työskentelyn myötä oli vaikuttaa etenkin mielenterveysongelmista kärsivien täysi-ikäisten, älyllisesti lievästi kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutukseen.

Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämishankkeena ja sitä kuvaa tutkimuksellinen kehittämistoiminta, toimintatutkimus sekä laadullinen tutkimus. Opinnäytetyö toteutettiin aineistolähtöisesti ja kehittämistä ohjasi asiakaslähtöinen arviointimalli BIKVA. Aineisto kerättiin kolmella teemahaastattelulla ja yhdellä yksilöhaastattelulla. Aineistosta vallitseviksi ja tulosten lisäksi erillisesti käsiteltäviksi teemoiksi nousivat hoitosuhde ja itsemääräämisoikeuden tukeminen yhdistävästä, tässä tapauksessa lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Tuloksista välittyvät muun muassa asiakkaiden kuulluksi tulemisen tarve, ymmärrettävän ja riittävän ajoissa annetun tiedon merkitys, sekä hoitosuhteen tärkeys kuntoutuksessa.

Intellectually disabled are the biggest group of people with disability as a heterogenous group. Majority of people having intellectual disabilities have a mild intellectual disability. Service needs for these people are extensive and the health inequalities compared to the general population are considerable. This is also the case with mental health problems. Social factors, hereditary factors and for example, learning difficulties predispose to the development of mental health problems from an early age.

The purpose of this thesis was to find out the clients’ experiences, feeling of security, consideration of needs and becoming heard at different stages of their rehabilitation. The aim was to identify clients’ needs based on the feedback, and to involve field workers and management in figuring out the reasons for the feedback. The aim was also to use feedback and collected data to develop the services of the organization, especially with adults having intellectual disabilities and mental health problems.

The thesis was carried out as a development project for the Pirkanmaa Hospital District. The thesis is described by developmental research, action research and qualitative re-search. It was implemented based on the data collected. The data was collected by thematic interviews. The relationship of care and support for self-determination were main themes that emerged from the data. The results suggest, among other things, about the importance of clients’ becoming heard, getting comprehensible and properly timed information and importance of patient care relationship in their rehabilitation.