Laadun parantaminen Lihastautiliitto ry:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnassa
Hörkkö, Jaana (2012)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203163486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203163486
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Lihastautiliitto ry:n toimeksiantona. Päätavoitteeksi asetettiin laatukäsikirjan laatiminen ja laatutyön käynnistäminen Lihastautiliitto ry:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnassa. Työssä pyrittiin selvittämään, mitkä ovat laatutyön ydinasiat Lihastautiliiton kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnassa, miten itsearviointimenetelmä ITE3 tukee laatutyötä sekä mikä on aloitetun kehittämistyön konkreettinen hyöty liiton kuntotuus- ja sopeutumisvalmennustoiminnalle.
Opinnäytetyössä on käytetty kommunikatiivisen toimintatutkimuksen menetelmää, jossa tutkija on osallistuja. Tietoa on pyritty lisäämään työntekijöiden osallistumisella ja käyttämällä heidän kokemustietoaan sekä yhdistämällä teoria ja käytäntö. Työntekijä on oman alansa asiantuntija ja muutoksen liikkeellepanija. Toiminnan ongelmakohtia pyrittiin selvittämään ITE3-itsearviointimenetelmän avulla. Kvantitatiivista näkökulmaa työhön haettiin laatukäsikirjan valmistumisen jälkeen tehdyllä kyselyllä projektin hyödyistä.
Työskentely koettiin kiinnostavana ja tärkeänä, mutta kiireisen kesän vuoksi projekti myös haittasi työntekoa. Päätavoite saavutettiin, laatutyö saatiin käyntiin ja laatukäsikirja valmistui. Laatutyön ydinasiat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnassa löytyivät teorian, keskustelujen ja tehdyn kyselyn perusteella: laadun määrittely ja mittaaminen, johdon sitoutuminen, prosessien sujuvuus ja jatkuva kehittäminen. Tulosten peruseella ITE3-menetelmä soveltuu hyvin kurssitoiminnan itsearvioinnin välineeksi, se on helppo ottaa käyttöön, se mittaa oikeita asioita ja selkeyttää laatutyöskentelyä.
Itsearviointi on Lihastautiliiton kurssitoiminnassa välttämätön väline. Rahoittajien tulevaisuuden suunnitelmat asettavat entistä suurempia vaatimuksia toiminnalle, jolloin laatutyön sekä itsearvioinnin merkitys menestystekijöinä kasvavat. Tässä projektissa tehty työ täydentää aikaisemmin tehtyä työtä ja auttaa menestystekijöiden kehittämisessä jatkossa. Toimintakyvyn turvaamiseksi organisaatiossa hiljainen tieto on saatava näkyväksi ja työssä kehittynyt osaaminen on jaettava. Hyvinvointialan organisaatioissa työtä tehdään moniammatillisesti ja avoimessa asiantuntijaorganisaatiossa tiedon jakaminen on valtaa, vain liikkuvalla tiedolla on merkitystä. Reilu palvelu -merkki voisi tulevaisuudessa olla tavoitteena osoituksena laadukkaasta palvelutoiminnasta.
Opinnäytetyössä on käytetty kommunikatiivisen toimintatutkimuksen menetelmää, jossa tutkija on osallistuja. Tietoa on pyritty lisäämään työntekijöiden osallistumisella ja käyttämällä heidän kokemustietoaan sekä yhdistämällä teoria ja käytäntö. Työntekijä on oman alansa asiantuntija ja muutoksen liikkeellepanija. Toiminnan ongelmakohtia pyrittiin selvittämään ITE3-itsearviointimenetelmän avulla. Kvantitatiivista näkökulmaa työhön haettiin laatukäsikirjan valmistumisen jälkeen tehdyllä kyselyllä projektin hyödyistä.
Työskentely koettiin kiinnostavana ja tärkeänä, mutta kiireisen kesän vuoksi projekti myös haittasi työntekoa. Päätavoite saavutettiin, laatutyö saatiin käyntiin ja laatukäsikirja valmistui. Laatutyön ydinasiat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnassa löytyivät teorian, keskustelujen ja tehdyn kyselyn perusteella: laadun määrittely ja mittaaminen, johdon sitoutuminen, prosessien sujuvuus ja jatkuva kehittäminen. Tulosten peruseella ITE3-menetelmä soveltuu hyvin kurssitoiminnan itsearvioinnin välineeksi, se on helppo ottaa käyttöön, se mittaa oikeita asioita ja selkeyttää laatutyöskentelyä.
Itsearviointi on Lihastautiliiton kurssitoiminnassa välttämätön väline. Rahoittajien tulevaisuuden suunnitelmat asettavat entistä suurempia vaatimuksia toiminnalle, jolloin laatutyön sekä itsearvioinnin merkitys menestystekijöinä kasvavat. Tässä projektissa tehty työ täydentää aikaisemmin tehtyä työtä ja auttaa menestystekijöiden kehittämisessä jatkossa. Toimintakyvyn turvaamiseksi organisaatiossa hiljainen tieto on saatava näkyväksi ja työssä kehittynyt osaaminen on jaettava. Hyvinvointialan organisaatioissa työtä tehdään moniammatillisesti ja avoimessa asiantuntijaorganisaatiossa tiedon jakaminen on valtaa, vain liikkuvalla tiedolla on merkitystä. Reilu palvelu -merkki voisi tulevaisuudessa olla tavoitteena osoituksena laadukkaasta palvelutoiminnasta.