Suomalaisten hautausmaiden maastonmuotoilu ja esteettömyys

Abstract

Hautausmaiden topografisessa sijoituksessa ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Yhteisistä piirteistä huolimatta jokainen hautausmaa on useiden rakennusvaiheiden kautta muodostunut yksilö. Etenkin vanhoilla hautausmailla on huomattavissa rakennusvaiheiden yhteensovittamisen hankaluus. Toisaalta vanhoissa ympäristöissä on nähtävissä myös maanrakennustekniikan kehitys.

Opinnäytetyö tehtiin Helsingin seurakunnalle, jolle työn tekijä ehdotti aihetta. Opinnäytetyössä selvitettiin maastonmuotoilun vaikutusta suomalaisten hautausmaiden sijoittumiseen ja niiden esteettömyyteen. Lähtökohtana oli auttaa seurakuntaa löytämään keinoja parantaa esteettömyyttä ja näin tarjota kävijöille parempaa palvelua.

Työn varsinaisia vertailukohteita olivat Hietaniemen hautausmaa Helsin-gissä, Näsinmäen hautausmaa Porvoossa ja Punkalaitumen hautausmaa. Analyysin aineistona käytettiin maastokarttoja ja PaITuli- palvelun maaperäkarttoja. Havainnointi perustui hautausmaihin tutustumiseen, valokuvaamiseen ja Hietaniemen osalta myös alueen kartoitukseen. Teoriaosuus koostuu hautausmaakirjallisuudesta, erilaisten vammaisjärjestöjen aineistosta, lehtiartikkeleista ja rakennusmääräyksistä.

Järjestelmällisyyden puute on vahvasti vaikuttanut vanhojen hautausmaiden rakenteeseen. Korjaustyöt osoittautuivat kaikilla vertailukohteina olevilla hautausmailla ajankohtaiseksi asiaksi, etenkin esteettömyyden ollessa suhteellisen uusi asia. Esteettömyyden parantaminen on vanhoissa ympäristöissä ajankohtainen asia.

There is more than one solution for the topographic placement of cemeteries. In spite of common characteristics, every cemetery is an individual formed by many construction stages. Especially old cemeteries show the difficulties of combining different construction stages. At the same time the development of soil mechanics can be seen in old environments.

This Bachelor`s thesis is made for The Parish Union of Helsinki. The subject was presented to the Parish Union by the author. The purpose of this thesis was to find out what effects topography has on the structure of Finnish cemeteries and their accessibility. The starting point was to help the Parish Union find ways to improve accessibility on cemeteries and offer better service to the visitors.

The actual subjects of experiment were Hietaniemi Cemetery in Helsinki, Näsinmäki Cemetery in Porvoo and the cemetery of Punkalaidun. Terrain layouts and soil maps from PaITuli- service were used as the material in landscape analyses. The observational part was based on exploration of the three cemeteries, photography and charting Hietaniemi Cemetery. The theoretical part is based on literature dealing with cemeteries, the material by organizations for disabled, newspaper articles and building codes.

Burial grounds have not always been built in the most systematic way, which has strongly affected the structure of old cemeteries. Because the idea of accessibility is fairly new, the restoration of old environments has become a timely issue in all cemeteries compared. Improving accessibility is a current issue in old environments.