Sairaanhoitajien käsihygienian toteutuminen Satakunnan keskussairaalan osastolla KM4
Nieminen, Sonja (2011)
Nieminen, Sonja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315307
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien käsihygienian toteutumista Satakunnan keskussairaalan osastolla KM4. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi osaston käsihygienian kehittämisessä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla käsihygienian eri osa-alueita ja niiden toteutumista osastolla kahtena päivänä huhtikuussa 2011. Havainnoituja osa-alueita olivat suojakäsineiden käyttö, käsien saippuapesu- ja desinfektio, kynsien pituus ja teko- ja rakennekynsien sekä käsikorujen käyttö. Havainnointitilanteita kertyi yhteensä 24.
Opinnäytetyön tulokset olivat pääsääntöisesti hyvät. Erityisesti tulokset käsikorujen ja suojakäsineiden käytössä olivat hyviä. Hoitohenkilökunnan kynsien pituudesta ja teko- ja rakennekynsien sekä käsikorujen käytöstä huolehtiminen oli suositusten mukaista. Suojakäsineitä käytettiin 85 %:ssa tilanteista, kun oltiin kosketuksissa veren, kehon nesteiden ja eritteiden kanssa. Lisäksi suojakäsineet olivat kertakäyttöisiä sekä potilas- ja työvaihekohtaisia 85 %:ssa tilanteista. Käsien saippuapesu oli osastolla vähäistä, joten voidaan olettaa, että käsihuuhteen käyttö on korvannut saippuavesipesun suositusten mukaisesti. Kuitenkin osastolla esiintyneissä havainnointitilanteista selvisi, että käsien saippuapesuun käytetty aika oli liian lyhyt. Käsien desinfektiossa tulokset olivat vaihtelevampia. Oikein kädet desinfioitiin vain 16 %:ssa tilanteista. Käsien desinfektiotekniikkaa tarkasteltaessa nousi myös esiin, että sormenpäiden desinfiointi ei toteutunut 82 %:ssa havainnointitilanteista. Lisäksi 61 %:ssa tilanteista käsiä ei desinfioitu ehjän ihon tai potilaan lähiympäristössä olevien hoitovälineiden koskettamisen jälkeen. Myös käsien desinfektioon käytetty aika oli liian lyhyt.
Käsihygienia on hoitotyön osa-alue, jolla on suuri merkitys potilasturvallisuudessa. Käsihygienian ylläpitäminen ja kehittäminen on aina ajankohtaista kaikille potilastyötä tekeville hoitajille. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan jatkossa käyttää hyväksi käsihygienian kehittämisessä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla käsihygienian eri osa-alueita ja niiden toteutumista osastolla kahtena päivänä huhtikuussa 2011. Havainnoituja osa-alueita olivat suojakäsineiden käyttö, käsien saippuapesu- ja desinfektio, kynsien pituus ja teko- ja rakennekynsien sekä käsikorujen käyttö. Havainnointitilanteita kertyi yhteensä 24.
Opinnäytetyön tulokset olivat pääsääntöisesti hyvät. Erityisesti tulokset käsikorujen ja suojakäsineiden käytössä olivat hyviä. Hoitohenkilökunnan kynsien pituudesta ja teko- ja rakennekynsien sekä käsikorujen käytöstä huolehtiminen oli suositusten mukaista. Suojakäsineitä käytettiin 85 %:ssa tilanteista, kun oltiin kosketuksissa veren, kehon nesteiden ja eritteiden kanssa. Lisäksi suojakäsineet olivat kertakäyttöisiä sekä potilas- ja työvaihekohtaisia 85 %:ssa tilanteista. Käsien saippuapesu oli osastolla vähäistä, joten voidaan olettaa, että käsihuuhteen käyttö on korvannut saippuavesipesun suositusten mukaisesti. Kuitenkin osastolla esiintyneissä havainnointitilanteista selvisi, että käsien saippuapesuun käytetty aika oli liian lyhyt. Käsien desinfektiossa tulokset olivat vaihtelevampia. Oikein kädet desinfioitiin vain 16 %:ssa tilanteista. Käsien desinfektiotekniikkaa tarkasteltaessa nousi myös esiin, että sormenpäiden desinfiointi ei toteutunut 82 %:ssa havainnointitilanteista. Lisäksi 61 %:ssa tilanteista käsiä ei desinfioitu ehjän ihon tai potilaan lähiympäristössä olevien hoitovälineiden koskettamisen jälkeen. Myös käsien desinfektioon käytetty aika oli liian lyhyt.
Käsihygienia on hoitotyön osa-alue, jolla on suuri merkitys potilasturvallisuudessa. Käsihygienian ylläpitäminen ja kehittäminen on aina ajankohtaista kaikille potilastyötä tekeville hoitajille. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan jatkossa käyttää hyväksi käsihygienian kehittämisessä.