Delice- verkoston merkitys Helsingin ruokakulttuurin kehittämisessä
Yli-Honkaluoma, Anne (2012)
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203223684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203223684
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Delice- verkoston merkitystä Helsingin ruokakulttuurin kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä hyötyä Delice- verkostoon kuuluminen toisi Helsingin ruokapalveluille, kuinka suomalaista lähiruokaa voitaisiin hyödyntää ja kuinka tehdä tunnetummaksi suomalaista ruokakulttuuria ulkomaalaisille matkailijoille.
Tutkimuksessa käytetyn aineiston muodostavat Delice-järjestön ylläpitämät Internet-sivut sekä haastattelut. Delice-järjestö on osa Helsingin kaupungin ruokakulttuurin kehittämiseen liittyvää strategiaa ja sen avulla halutaan paitsi kehittää Helsingin ruokakulttuuria, myös tehdä sitä tunnetummaksi ulkomaalaisille. Lisäksi työssä tutustuttiin myös lähi- ja luomuruokaa käsitteleviin artikkeleihin ja kirjoihin.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kvalitatiiviseen tutkimukseen kuuluvaa puolistrukturoitua haastattelua, joka suoritettiin kymmenelle ravintolan edustajalle ja kahdelle järjestön edustajalle. Kysymykset kullekin taholle olivat erilaiset.
Tuloksista kävi ilmi, ettei yksikään ravintola ollut aiemmin kuullut Delice- järjestöstä. Mitä tulee suomalaisen ruuan kilpailukykyyn, nähtiin suomalainen ruoka kilpailukykyisenä maailmalla. Osa kuitenkin painotti että markkinointiin ja brändäykseen tulisi panostaa enemmän. Luomu- ja lähiruoka sekä ruuan terveellisyys ja eettisyys koettiin tärkeiksi.
Tutkimuksessa käytetyn aineiston muodostavat Delice-järjestön ylläpitämät Internet-sivut sekä haastattelut. Delice-järjestö on osa Helsingin kaupungin ruokakulttuurin kehittämiseen liittyvää strategiaa ja sen avulla halutaan paitsi kehittää Helsingin ruokakulttuuria, myös tehdä sitä tunnetummaksi ulkomaalaisille. Lisäksi työssä tutustuttiin myös lähi- ja luomuruokaa käsitteleviin artikkeleihin ja kirjoihin.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kvalitatiiviseen tutkimukseen kuuluvaa puolistrukturoitua haastattelua, joka suoritettiin kymmenelle ravintolan edustajalle ja kahdelle järjestön edustajalle. Kysymykset kullekin taholle olivat erilaiset.
Tuloksista kävi ilmi, ettei yksikään ravintola ollut aiemmin kuullut Delice- järjestöstä. Mitä tulee suomalaisen ruuan kilpailukykyyn, nähtiin suomalainen ruoka kilpailukykyisenä maailmalla. Osa kuitenkin painotti että markkinointiin ja brändäykseen tulisi panostaa enemmän. Luomu- ja lähiruoka sekä ruuan terveellisyys ja eettisyys koettiin tärkeiksi.